Simpukan 35-vuotinen historia: yksinäisyydestä yhdessä vaikuttamiseen

Teksti Hanna Parviainen. Teksti on julkaistu ensin Simpukka-lehdessä 1/2023.

Simpukka syntyi vuonna 1988 kolmen naisen halusta löytää vertaistukea tahattomaan lapsettomuuteen. Vapaaehtoisvoimin alkanut yhdistys on kasvanut merkittävää vaikuttamistyötä tekeväksi monipuoliseksi asiantuntijaorganisaatioksi.

Ilmoitus Kuopion yliopistollisen keskussairaalan lapsettomuusklinikan seinällä marraskuussa 1987: ”Sinä lapsettomuustutkimuksissa tai koeputkihedelmöitys- tai alkionsiirto-ohjelmassa oleva: Meitä on joukko naisia, jotka haluamme perustaa tueksemme yhdistyksen.”

Ilmoituksen seinälle ripustajat olivat kuopiolaiset Anne Kettunen, Marja Partanen ja Seija Karttunen, jotka sisuuntuivat ja innostuivat toimimaan tahattomasti lapsettomien puolesta. Innostuksesta syntyi Saisimmepa Lapsen ry vuonna 1988.

Ensimmäisten sääntöjen mukaan yhdistyksen tehtävänä oli lisätä tietoa lapsettomuudesta ja vaikuttaa hoitojen saatavuuteen sekä mahdollistaa lapsettomien keskinäinen tuki.

Toiminta lähti käyntiin verkkaisesti. Keskusteluryhmiä oli vaikeaa saada käynnistymään, sillä tieto levisi hitaasti aikana ennen internetiä. Vuosittain järjestettiin jäsentapaaminen.

Vuonna 1992 nimi muuttui Lapsettomien tuki ry:ksi, joka alkoi julkaista jäsentiedotetta neljä kertaa vuodessa. Vuonna 1995 jäsentiedote muuttui Haikara-nimiseksi lehdeksi.

”Alussa oli tiedonpuute ja neuvottomuus. Alussa oli ahdistus, häpeä ja pettymys – ja ennen kaikkea yksinäisyys. Tahattomasti lapsettomat olivat tuohon aikaan yhteiskunnassa kuin ilmaa. Olemassaoloamme ei noteerattu – tai jos noteerattiin, sävy oli kielteinen.” Näin kirjoitti Simpukan 20-vuotisjuhlanumeron pääkirjoituksessa Pirre Saario, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1992–1997.

Rahoituksesta uutta puhtia

Yhdistys toimi vapaaehtoisvoimin. Hallitus ja erityisesti puheenjohtajat kiersivät puhumassa lapsettomuudesta ilmiönä ja kokemuksena ammattilaisille ja opiskelijoille. He rakensivat yhteistyötä lapsettomuusklinikoiden kanssa, järjestivät yleisötilaisuuksia ja olivat mukana vaikuttamassa hedelmöityshoitojen kehittämiseen.

Simpukan toiminnan raportoinnista on nähtävissä, että yhdistystoimintaa rahoittavia tahoja ei ollut helppoa vakuuttaa toiminnan tarpeellisuudesta. Tuolloin lapsettomuutta ei pidetty vakavana asiana yhteiskunnan eikä yksilön näkökulmasta.

Vihdoin vuonna 2000 toimintaa päästiin kehittämään RAY:n avustuksen turvin. Yhdistys sai ensimmäisen kokoaikaisen, palkatun projektityöntekijän. Simpukka-projektin keskiössä oli psykososiaalisen tuen kehittäminen ja lapsettomuustiedon levittäminen.

Hedelmöityshoitolakia, jonka muotoutumiseen Simpukan toimijat olivat vaikuttamassa jo 1990-luvulla, sorvattiin koko vuosituhannen alkupuoli.

Vuonna 2006 yhdistyksen nimeksi vaihdettiin Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lehden nimeksi Simpukka. Tällä hetkellä rahoitus tulee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta. Yhdistyksessä vakituisina ovat toiminnanjohtajan, järjestösihteerin, vertaistukikoordinaattorin ja viestintäsuunnittelijan tehtävät.

Tällä hetkellä Simpukan palkkalistoilla on myös Paikka auki -avustusohjelman kautta palkattu määräaikainen järjestötyöntekijä sekä kaksi Helminauha-hankkeen (2022–2024) työntekijää.

Laaja-alaista vaikuttamistyötä

Nykyään toiminnan keskiössä on tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistäminen tiedon ja tuen keinoin. Vaikuttamistyö, vertaistuki, sähköiset ja painetut materiaalit, verkkoluennot ja aktiiviset sosiaalisen median kanavat tavoittavat vuosittain jopa satoja tuhansia tahatonta lapsettomuutta kokevia.

Yhdistys ajaa muun muassa hedelmöityshoitojen resurssien turvaamista, psykososiaalisen tuen vahvistamista osana lapsettomuuden hoitopolkua, keskenmenojen hoitopolun luomista, työelämävaikuttamista ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista.

Simpukka kuuluu Monimuotoiset perheet -verkostoon yhdessä yhdeksän muun perhejärjestön kanssa. Verkoston tekemästä laaja-alaisesta vaikuttamistyöstä voi lukea sivuilta 18–19.

Vapaaehtoiset ovat edelleen merkittävässä roolissa. He muun muassa mahdollistavat vertaistukiryhmien toiminnan ja verkkovertaistuen, kirjoittavat Simpukka-lehteen ja ovat mukana kehittämässä työtä kehittäjätiimeissä ja Simpukan hallituksessa.

– Teemme aktiivisesti työtä, että päättäjät ja ammattilaiset tunnistaisivat tahattoman lapsettomuuden vaikutukset yksilön mieleen, kehoon, talouteen, tulevaisuudensuunnitelmiin ja esimerkiksi työhyvinvointiin ja urasuunnitelmiin. Vertaisten kohtaaminen, sitoutuneet yhteistyökumppanit ja innostunut, eteenpäin katsova ilmapiiri ovat yhdistyksen menestyksen avain tulevaisuudessakin, iloitsee Simpukassa vuodesta 2009 alkaen toiminut järjestösihteeri Satu Rautakallio-Hokkanen.

Tekstin pohjana on käytetty Simpukka-lehdessä 1/2018 julkaistua tekstiä.

Simpukan historiaa

1988 Saisimmepa Lapsen ry perustetaan. Ensimmäinen jäsentapaaminen Kuopiossa.
1992 Yhdistyksen nimi muutetaan Lapsettomien tuki ry:ksi. Yhdistys alkaa lähettää jäsentiedotteen neljä kertaa vuodessa.
1993 Puhelinpäivystys käynnistyy.
1994 Lapsettomien lauantaita vietetään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Yhdistykselle vuokrataan toimitila Helsingistä.
1995 Haikara-lehti ilmestyy ensimmäistä kertaa. Vertaistukiryhmiä on 10 paikkakunnalla.
1996 Yhdistyksen internetsivu avataan.
1997 Tyhjän sylin messu järjestetään ensimmäistä kertaa Lahdessa.
2000–2005 Yhdistys saa RAY:lta rahoituksen Simpukka-projektille ja yhdelle projektityöntekijälle.
2001 Vertaistukiryhmiä kokoontuu 12 paikkakunnalla. Vertaistukijoiden koulutukset käynnistyvät.
2006 Yhdistyksen nimeksi muutetaan Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lehden nimeksi Simpukka. RAY myöntää yhdistykselle yleisavustuksen. Simpukkaan palkataan toiminnanjohtaja. Toimisto muuttaa Tampereelle.
2007 Hedelmöityshoitolaki tulee voimaan. Yhdistyksellä on 1000 jäsentä.
2008 Lapsettomien Simpukka-viikkoa vietetään ensimmäisen kerran.
2009 RAY myöntää yleisavustuksen. Simpukkaan palkataan järjestösihteeri. Fertility Europe -kattojärjestö perustetaan. Helminauha-verkosto lahjasoluperheille perustetaan.
2010 Simpukan ensimmäinen strategia tulee voimaan.
2012 RAY myöntää avustuksen vertaistukikoordinaattorin palkkaamiseksi.
2013 Facebookiin perustetaan ensimmäiset vertaisryhmät. Yksin ja kaksin elävien SYKE-verkosto perustetaan.
2014 RAY myöntää vuonna 2012 perustetulle parisuhteiden SimpukkaParit -projektille kolmivuotisen avustuksen.
2016 Ensimmäinen European Fertility Week järjestetään.
2018 Simpukka täyttää 30 vuotta.
2018 Simpukkaan palkataan viestintäsuunnittelija.
2019 Simpukka saa kolmivuotisen rahoituksen lahjasoluperheiden Helminauha-hankkeelle. Hankkeeseen palkataan hankesuunnittelija ja hankevastaava.
2021 Simpukka saa Paikka auki -avustusohjelman vuoden mittaisen rahoituksen. Rahoituksella palkataan järjestötyöntekijä.
2022 Helminauha-hanke saa kolmivuotisen jatkokauden. Myös Paikka auki -avustusohjelma saa jatkoa.
2023 Simpukka täyttää 35, Lapsettomien Simpukka-viikko 15 ja Simpukan yksin ja kaksin elävien, lopullisesti lapsettomien SYKE-verkosto 10 vuotta. Simpukan verkkosivut uudistuvat.

Lapsettomien yhdistys Simpukka

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.