Henkilöhaastattelussa lapsettomuuslääkäri Eero Varila: Lasta toivovien auttaminen on luottamustehtävä
Teksti Hanna Parviainen, kuvat Eeva-Maria Brotherus. Haastattelu on julkaistu ensin Lapsettomien yhdistys Simpukan lehdessä Simpukka 1/2025.
Lapsettomuuslääkärinä 1990-luvulla aloittanut Eero Varila on huolissaan lapsettomuusklinikoiden hoitotulosten eroista. Ammattilaisten osaamisen yhdistäminen, yhteiskunnan tuki ja yksilöllinen hoitopolku ovat avainasemassa lapsitoiveiden mahdollistamisessa.
Kun naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Eero Varila kävi äskettäin kaupassa, häntä nykäistiin hihasta ja kysyttiin, että muistatko minut vielä. Ohikulkenut nainen kertoi Varilalle, että tämä muutti heidän perheensä elämän. Hyllyjen välistä ilmestyi myös naisen puoliso sekä 11-vuotias tytär, joka sai alkunsa Varilan toteuttamien hoitojen avulla.
”Niin tapahtuu aika usein, ja ne ovat tietenkin erityisen palkitsevia tilanteita. Olen nähnyt aiemmin ehkä vain alkion, ja sitten vastaan käveleekin elävä lapsi. Harva saa nähdä työnsä tulokset yhtä konkreettisesti. Onhan se tavattoman palkitsevaa, kun raskaus alkaa ja lapsi syntyy. Saan kyllä sellaisia halauksia, että se varmasti tuntuu”, Varila iloitsee.
Elokuussa 2024 kliinisestä potilastyöstään Dextra Hedelmällisyysklinikalta eläkkeelle jäänyt Varila on mahdollistanut useiden tuhansien raskauksien alkamisen. Yli 30 vuoden ajan hän otti lasta toivovan vastaan, kuunteli, oli empaattinen ja käytti kaiken ammattitaitonsa siihen, että toivottu lapsi saataisi syliin. Sopivan hoitomuodon etsintä oli aina sydämen asia.
“Etenkin viime vuosina vastaanotto täyttyi yhä haasteellisimmista potilaista. Somemaailmassa onnistumisista hehkutettiin, ja kokemukselleni tuli yhä enemmän kysyntää. Joillakin usko lapsen saamisesta oli jo heikko. Julkisen puolen hoidot oli usein jo käyty läpi. Yhä enemmän alkoi tulla myös niitä, joilla raskaudet olivat aina päättyneet keskenmenoon.”
Sattumalla oli sormensa pelissä siinä, että Varila päätyi tekemään työtä tahattoman lapsettomuuden parissa. Hän työskenteli 1990-luvun alussa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa enimmäkseen leikkaussalissa. “Lapsettomuuspoliklinikalla oli työvoimassa vajausta, ja professori Reijo Punnonen pakotti minut siirtymään sinne.Leikkaussali oli intohimoni ja ihmettelin, miksi minun piti mennä tekemään sellaista työtä, josta en ollut yhtään kiinnostunut. Jonkun vain täytyi mennä. Siitä se sitten nappasi”, hän muistelee.
“Onnistumisen myötä saan sellaisia halauksia, että varmasti tuntuu”.
Eero Varila kuvattuna Oodi-kirjastossa Simpukka-lehdelle. Kuva Eeva-Maria Brotherus.
Uraauurtavia hoitomenetelmiä
Tampereelle perustettiin vuonna 1993 yksityinen hedelmöityshoitoihin erikoistunut AVA-klinikka, jossa Varila alkoi työskennellä. Mikrohedelmöitys eli ICSI-hoito, jossa munasolu hedelmöitetään viemällä yksittäinen siittiö munasolun sisään, teki tuloaan Suomeen.
Vuosina 1993–1994 AVA-klinikka teki Tampereella eniten mikrohedelmöityksiä Pohjoismaissa. Klinikalla tehtiin myös Suomen ensimmäiset alkiodiagnostiset tutkimukset 1990-luvun lopulla.
”Se oli innovatiivista aikaa. Oli monia asioita, missä me olimme Suomessa edelläkävijöitä. Meille kehittyi merkittävä kansainvälinen asiantuntijaverkosto ja myös sitä kautta pystyimme olemaan kehityksen kärjessä. Tuo verkosto toimii yhä.”
Varilaa kiehtoi erityisesti lapsettomuushoitoihin liittyvä ainutlaatuinen potilas-lääkärisuhde. “Koen vahvasti, että meidän potilaamme on lapsi, jota ei vielä ole. Se toive pitäisi saada todeksi. Aina pitäisi pystyä tekemään parhaansa. Klinikan lääkärit, hoitajat, biologit ja koko henkilökunta tekevät työtä rinnakkain, jotta toive toteutuisi. Hoitoa saavat ovat samassa rintamassa. Kaikilla on oma tehtävänsä, että lapsi tulisi todeksi. Tunnelma on rennompi, kun olemme samalla puolella ja siksi voimme välillä jutella muistakin asioista.”
Hoitotuloksissa merkittäviä eroja
Varilan mukaan suomalaisten lapsettomuusklinikoiden hoitotuloksissa on merkittäviä eroja. Tiedot näkyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämistä tilastoista, jotka eivät ole julkisia.
”Jos vuodesta toiseen toiseen meillä on klinikoita, joissa on yhtä alkionsiirtoa kohti synnytyksiä yli 30 prosenttia ja toisissa alle 10 prosenttia, ei hoito välttämättä ei ole samantasoista. Asiaa on pidetty liikaa pimennossa. Tähän olisi syytä puuttua varsinkin, kun hoidot ovat yhä kalliimpia. Millä tavalla sama raha pystyttäisi käyttämään parhaiten?”
Varila ei usko, että erot johtuvat pelkästään klinikoiden erilaisista potilasaineistoista. Julkisella puolella lapsettomuushoitoja ei tehdä yli 40-vuotiaille naisille tai jos naisella on jo kaksi lasta tai jos koeputkihedelmöityshoito on tehty kolme kertaa. Hoidot evätään myös nikotiinituotteiden käytön vuoksi sekä painoindeksin ollessa naisella yli 35 ja miehellä yli 38.
“Yksityiselle puolelle hakeutuu paljon niitä, joita julkinen taho ei hoida. Potilaat ovat iäkkäämpiä ja monilla on takanaan useita tuloksettomia hoitoja. Silloin pitää huolellisesti käydä läpi aiempi hoitohistoria. Uutta hoitoa ei pidä ruveta tekemään rutiininomaisesti. Pitää selvittää onnistumismahdollisuudet, ja jos ennuste on huono, se pitää kertoa rehellisesti”, Varila sanoo.
Hän uskoo, että parhaat tulokset saadaan yksilöllisesti räätälöidyillä tutkimuksilla ja hoidoilla. “Yksilöllisen hoidon toteutus vaatii enemmän suunnitteluaikaa ja moniammatillista osaamista, lääketiedettä, biologiaa ja genetiikkaa. Varsinainen hoito voi olla jopa aiempaa yksinkertaisempi. Kun hoitotulokset ovat paremmat, kokonaiskustannuksissa voi tulla säästöjä.”
Varila toivoo, että Suomessa pystyttäisiin tekemään enemmän yhteistyötä klinikoiden välillä. Monissa muissa maissa kuten Italiassa, Espanjassa ja Englannissa tehdään enemmän tutkimuksellisesta ja kliinistä yhteistyötä.
Eero Varilan mukaan suomalaisten lapsettomuusklinikoiden hoitotuloksissa on merkittäviä eroja. Kilpailuasetelman sijaan klinikoiden tulisi yhdistää osaamisensa. Rahalle tulee saada paras vastine.
Eero Varila kuvattuna Oodi-kirjastossa Simpukka-lehdelle. Kuva Eeva-Maria Brotherus.
Keskenmenon jälkeistä raskautta seurattava
Yksityisen ja julkisen puolen osaamista kannattaisi yhdistää erityisesti keskenmenojen estämisessä ja hoidossa. Myös muista maista saatu tieto on arvokasta. Keskenmenokysymyksissä Varila on saanut kallisarvoisia neuvoja kollegoilta muun muassa Israelista, Englannista, Tanskasta, Saksasta ja Itävallasta.
“Kööpenhaminan Hvidoren sairaalan keskenmenoklinikalla ja Innsbruckin yliopistosairaalan naistenklinikalla kaikki keskenmenopotilaat tutkitaan huolellisesti ja heille tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma seuraavaa raskautta varten. Uutta raskautta seurataan ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan viikoittain. Suomessakin olisi ensiarvoisen tärkeää seurata uutta raskautta huolellisesti.”
Säännöllisten ultraäänitutkimusten avulla voidaan tehdä myös diagnostisia johtopäätöksiä sekä löytää keinoja, joilla keskenmenoriskiä voidaan pienentää.
“Dextrassa teemme tutkimukset ja hoidot Tanskasta ja Innsbruckista saatujen oppien mukaan. Jos hoidoista huolimatta on tullut keskenmeno, syykin on usein pystytty selvittämään. Silloin menetys ei tunnu niin pahalta kuin silloin, kun syy on tuntematon. Eräs potilas kapsahti kaulaan, kiitti ja sanoi, että tämä oli elämäni paras keskenmeno, ei tarvinnut elää epävarmuudessa ja selvisi sitten syykin”, Varila iloitsee.
Välillä on pakko nostaa kädet ylös ja todeta, että lääketieteellinen apu ja empatia eivät riitä.
“Ne ovat kipeitä tilanteita, kun näyttää huonolta, esimerkiksi munasarjojen hiipumisen ja korkean iän takia. Toive lapsesta on jopa elämäntarkoituksellinen asia. Kääntöpuolena on kysymys siitä, onko elämällä tarkoitusta ja merkitystä, jos lasta ei ole. Siinä ollaan syvällisten asioiden kanssa tekemisissä. Ne täytyy kohdata ja käsitellä avoimesti. Osalle lapsettomuus on todella vaikeaa, ja jotkut suhtautuvat vähän helpommin. Ahdistavissa tilanteissa on tärkeää ohjata potilaita keskustelemaan myös psykologin kanssa.”
Yhteiskunnan panos tärkeä
Varila on huolissaan syntyvyyden laskusta Suomessa. Laskua on ollut lähes kolmannes kymmenessä vuodessa.
Tanskalaistutkimuksen mukaan hedelmöityshoidoilla syntynyt tuottaa aikuisena hoitojen hinnan takaisin 8,5-kertaisesti.
“Suomessa syntyneistä lapsista noin viisi prosenttia saa alkunsa hedelmöityshoidoista. Sillä määrällä väestörakennetta ei saada korjattua, mutta silti yhteiskunnan kannattaisi panostaa syntyvyyden lisäämiseen. Jos tämä yhteiskunta säästää hoidoissa, pahimmillaan se on pois seuraavalta sukupolvelta. Hedelmöityshoitojen tukeminen on yksi keino.”
Vaikka Varila ei enää tee kliinistä vastaanottotyötä, työtä yhä riittää. On keskeneräisiä kirjoitustöitä, kansainvälisten tutkimusten läpikäyntiä, luentoja sekä vielä salaisena pysyvä kirjaprojektikin.
Keskenmenoja koskeva maailmankongressi jää valitettavasti tänä vuonna väliin. Matkalaukku pakataan silloin toista reissua varten, mutta kollegat kertonevat uusimpien tutkimusten tulokset jälkikäteen.
“Mielenkiinto aiheeseen jatkuu, ja asiantuntijatehtävissä aion jatkaa. Mietin, pitäisikö auttaa humanitaarisissa asioissa, lähteä kriisialueille, esimerkiksi Gazaan synnytyslääkäriksi. Taidot ovat hallussa, mutta riskit ovat suuret.”
Varila on huolissaan maapallon tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos ja nykyinen aggressiivinen poliittinen tilanne huolestuttavat häntä. Sen vastapainona on juuri nyt hyvä nauttia Suomen luonnosta ja hiihtää Lapissa revontulten valossa.
Eero Varilan verkkoluennot keväällä 2025
Eero Varila pitää keväällä 2025 Simpukalle kaksi verkkoluentoa:
Tiistaina 25.3.2025 kello 17.30–19 Varila luennoi teemalla Hedelmöityshoitojen uudet mahdollisuudet. Lue lisää luennosta tästä linkistä.
Keskiviikkona 9.4.2025 kello 17.30–19 Varila luennoi teemalla Toistuvat tuloksettomat hoidot – vielä on toivoa. Lue lisää luennosta tästä linkistä.
Eero Varilan elämäntyö lapsettomuushoitojen parissa on ehdolla Simpukan Helmi 2025 -tunnustuspalkinnon saajaksi. Voit lukea lisää tunnustuspalkinnosta tästä linkistä.
Lapsettomien yhdistys Simpukka
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.