Elämäntilannelapsettomillakin on oikeus suruun ja tukeen
Teksti Emilia Nevalainen. Kannen kuva Pexels.
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla monia erilaisia elämäntilanteeseen liittyviä syitä. Elämäntilannelapsettomuus tunnistetaan heikosti, mikä voi vaikeuttaa sitä kokevien tukemistaan.
“Puoliso ei halunnut lapsia”, “Opiskelun tuoma taloudellinen huoli”, “Työn epävarmuus”, “Oma uupumus”. Simpukan someseuraajat kirjoittavat kokeneensa muun muassa tällaisia elämäntilanteeseen liittyviä lapsiperheellistymisen haasteita.
Tahattomalle lapsettomuudelle voi olla monia syitä, jotka joskus vaikuttavat myös yhtäaikaisesti lapsitoiveen toteutumiseen. Julkisessa keskustelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa usein keskitytään tahattoman lapsettomuuden moniin mahdollisiin lääketieteellisiin syihin, vaikka syitä on myös muita. Lasta toivova ihminen voi erilaisista elämäntilanteeseen liittyvistä syistä kokea, ettei lapsen saaminen ole itselle realistinen vaihtoehto. Tällöin kyseessä on elämäntilannelapsettomuus.
Elämäntilanteeseen liittyvät tahattoman lapsettomuuden syyt on tutkimuksessa jaoteltu rakenteellisiin, ympäristöllisiin ja sosiaalisiin syihin. Rakenteelliset syyt liittyvät esimerkiksi sosiaalipalveluiden tasoon ja ihmisten mahdollisuuksiin saavuttaa taloudellisesti vakaa elämäntilanne. Ympäristöön liittyviä syitä ovat esimerkiksi hedelmällisyyteen vaikuttavat elinympäristön saasteet ja kemikaalit sekä ilmastokriisiin liittyvät huolet.
Sosiaalisia syitä ovat sopivan kumppanin puuttuminen tai kumppanien erilaiset lapsitoiveet sekä erinäiset odotukset esimerkiksi vanhemmuutta kohtaan. Miettiessä omia mahdollisuuksia lapsiperheellistymiselle on luonnollista pohtia omaa tilannettaan suhteessa ympäristön esimerkkeihin ja odotuksiin.
Sosiaaliset vaatimukset hyväksyttävänä pidetylle vanhemmuudelle ovat kasvaneet. Vaatimukset liittyvät siihen, millaista työ- ja parisuhdetilannetta sekä vanhemmuuden valmiuksia ihmisiltä odotetaan. Samaan aikaan niiden saavuttaminen epävarmassa taloustilanteessa ja lisääntyvän yksinäisyyden aikana koetaan entistä haastavammaksi. Monet siirtävät lapsitoiveensa toteuttamista elämäntilanteeseen liittyvistä syistä, koska kokevat, että elämän on oltava kaikilta osin kunnossa ennen lapsiperheellistymisen yrittämistä.
Tahattoman lapsettomuuden syiden tunnistaminen
“Sinkkuus hankaloittaa lapsitoiveen toteuttamista ja luo taloudellisia pelkoja”, kirjoittaa Simpukan someseuraaja. Näin erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät tekijät voivat kytkeytyä toisiinsa ja yhdessä luoda esteitä lapsitoiveen toteuttamiselle.
Myös elämäntilannelapsettomuuden ja lääketieteellisen lapsettomuuden väliset rajanvedot voivat olla vaikeita, koska tilanteet saattavat limittyä toisiinsa. Yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät syyt voivat rajoittaa lääketieteellisistä syistä tahattomasti lapsettomien mahdollisuutta saada lapsi hedelmöityshoitojen avulla. Tällaisia syitä ovat muun muassa hoitojen kustannukset sekä hoitojen saamiseen liittyvät rajoitteet. Silloin sekä lääketieteelliset että elämäntilanteeseen liittyvät syyt vaikuttavat yhdessä tahattoman lapsettomuuden kokemuksen muodostumiseen.
Seksuaalivähemmistöön kuuluvien ja itsellisesti lasta harkitsevien kohdalla on vaikeaa määritellä vain toista tekijää lapsettomuuden syyksi. Heidän on mahdotonta saada sateenkaariväestöön kuuluvan kumppaninsa kanssa tai yksin biologisia lapsia. Samaan aikaan sijaissynnyksen kielto vaikeuttaa merkittävästi miesparien ja itsellisten miesten lapsitoiveen toteuttamista. Myös toukokuussa 2025 voimaan tullut yksityisen sektorin hedelmöityshoitojen sairausperusteinen Kela-korvaaminen rajaa juuri nämä elämäntilanteeseen liittyvät syyt korvausten ulkopuolelle.
Kuten lääketieteellisistä syistä johtuva tahaton lapsettomuus, voi myös elämäntilanteesta johtuva tahaton lapsettomuus olla lopullista tai se voi johtaa lapsitoiveen toteutumiseen vasta myöhemmin elämässä. Hedelmällinen ikä voi kuitenkin olla jo loppuvaiheessa tai jopa ohi siinä vaiheessa, kun elämäntilanne sallisi lapsitoiveen toteuttamisen. Elämäntilanteen takia tahattomasti lapseton voi toisaalta olla tietämättään myös lääketieteellisistä syistä lapseton, sillä asia selviää usein vasta, kun raskautumista lähdetään yrittämään.
Elämäntilannelapsettomien tukeminen
“Ollaan yhdessä oltu surullisia ja sopeuduttu tilanteeseen”, kirjoittaa Simpukan elämäntilannelapseton seuraaja läheisiltään saamastaan tuesta. Elämäntilannelapseton on oikeutettu suruun ja muihin tunteisiin kaikkien muiden tahattomasti lapsettomien tavoin. Omaan tilanteeseensa saa myös kaivata ja vastaanottaa tukea.
Tahattoman lapsettomuuden kokemuksen moninaisuudesta puhuminen voi auttaa elämäntilanteeseen liittyvien syiden vuoksi lapsetonta ymmärtämään oman kokemuksensa juuri tahattomana lapsettomuutena. Tällöin tuen hakeminenkin on helpompaa. Jokainen saa kuitenkin kuvata tilannettaan omilla termeillään. Kokija itse ei välttämättä määrittele tilannettaan elämäntilannelapsettomuudeksi, vaikka tilanne voitaisiin ulkoapäin sellaiseksi määritellä.
Lapsiperheellistymistä koskevassa syntyvyyskeskustelussa on tunnistettava tahaton lapsettomuus sekä sen kaikki syyt. Tällöin siihen voidaan hakea vaikuttavampia ratkaisuja, jotka tukevat elämäntilannelapsettomien hyvinvointia. Tilanne, jossa lapsitoivetta siirretään tai siitä luovutaan kokonaan elämäntilanteen takia ei ole yhteiskunnasta irrallinen yksilön valinta. Siihen vaikuttavat monet asiat sosiaalietuuksista työelämän rakenteisiin ja sukupuolirooleihin asti.
Elämäntilannelapsettomuuden kohdalla lapsiperheellistymisen esteiden purkaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi itsellisen vanhemmuuden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista, pari- ja lähisuhteiden tukemista sekä perhepalveluiden parantamista. Työhön ja toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä tärkeää olisi kiinnittää huomiota työelämän tasa-arvon edistämiseen.
Pohdinnassa lapsitoive ja sosiaaliset tekijät
Yksi esimerkki elämäntilannelapsettomuuden sosiaalisista syistä ovat sukupuoleen ja vanhemmuuteen liittyvät odotukset. Nämä odotukset vaikuttavat siihen, miten ihmiset arvioivat heidän nykyisen elämäntilanteensa sopivan yhteen lapsiperheellistymisen kanssa.
Kandidaatintutkielmassani Kvantitatiivinen analyysi sukupuolen yhteydestä työperäisiin syihin siirtää lasten hankintaa (2024, Tampereen yliopisto) tutkin ihmisten arvioita siitä, miten he kokevat erilaisten työhön liittyvien syiden vaikuttavan heidän päätökseensä siirtää lapsiperheellistymistä. Tutkielmassa tarkastelemani työhön liittyvät syyt siirtää toivottua lapsiperheellistymistä olivat esimerkiksi halu edetä uralla sekä työn ja lastenhoidon yhdistämisen vaikeus.
Suomalaiset vanhemmat pyrkivät usein tasa-arvoiseen työnjakoon vanhempien kesken. Kuitenkaan erityisesti nais-miespareilla vanhemmuuden tasa-arvoisuus ei käytännössä toteudu vielä läheskään täydellisesti. Esimerkiksi hoivavastuun epätasainen jakautuminen näkyy Kelan etuustilastoissa. Vuonna 2023 Kelan maksamista vanhempainpäivärahoista 84 prosenttia ja kotihoidontuesta 91 prosenttia maksettiin naisille.
Nämä erityisesti äitiydelle asetut odotukset joustaa lapsenhoidon tarpeiden mukaan myös työelämässä näkyivät kandidaatintutkielmani tuloksissa. Havaitsin, että naiset arvioivat miehiä useammin erilaisten työhön liittyvien syiden vaikuttavan heidän päätökseensä siirtää lapsiperheellistymistä. Vanhemmuutta pohtiessaan naiset joutuvat heihin kohdistuvien odotusten takia arvioimaan työtilannettaan tarkemmin. Tasaisemmin jaetut vanhemmuuden vastuut voisivat siis vähentää työhön ja vanhemmuuden odotuksiin liittyvää elämäntilannelapsettomuutta.
Teksti julkaistaan myös 2/2025 Simpukka-lehdessä.
Lue lisää
Tekstissä olevat lainaukset ovat Simpukan seuraajien vastauksia elämäntilannelapsettomuutta koskeneeseen Instagram-kyselyyn. Vastauksia on esitelty laajemmin Simpukan somessa sanottua -osiossa, jonka voit lukea tästä linkistä.
Emilia Nevalainen
Kirjoittaja on Simpukassa korkeakouluharjoittelussa oleva yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteriopiskelija.
Lähteet
Elämäntilannelapsettomallakin on oikeus suruun ja tukeen -tekstin lähteet:
Cannold, L. (2000). Who’s crying now? Chosen childlessness, circumstantial childlessness and the irrationality of motherhood: a study of the fertility decisions of Australian and North American women. PhD thesis, Department of Learning and Educational Development, The University of Melbourne.
Kela. (2024). Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2023. (Suomen virallinen tilasto, Kelan lapsiperhe-etuustilasto). Kela. http://hdl.handle.net/10138/576487
Martin, L.J., (2017). Pushing for the perfect time: social and biological fertility. Women’s Studies International Forum 62, 91–98. https://doi.org/10.1016/j.wsif.2017.04.004
Rotkirch A., Tammisalo K., Miettinen A. & Berg V. (2017). Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Perhebarometri 2017. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/1dcbf08d-perhebarometri-2017.pdf
Sorsa, T., Lehtonen, N. & Rotkirch, A. (2023). Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? perhebarometri 2022. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E57/2023. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2023/01/a0f54e56-kuka-haluaa-lapsia-2020luvulla_saavutettava_pienennetty.pdf
Yopo Díaz, M., & Watkins, L. (2025). Beyond the body: Social, structural, and environmental infertility. Social Science & Medicine (1982), 365, 117557. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2024.117557
Pohdinnassa lapsitoive ja sosiaaliset tekijät -tekstin lähteet:
Hays, S. (1996). The cultural contradictions of motherhood. Yale University Press.
Nätkin, R. (2003). Moninaiset perhemuodot ja lapsen hyvä. Teoksessa H. Forsberg & R. Nätkin (toim.), Perhe murroksessa (s. 16–38). Gaudeamus.
Sevon, E. (2012). ‘My life has changed, but his life hasn’t: Making sense of the gendering of parenthood during the transition to motherhood. Feminism & Psychology, 22(1), 60–80. https://doi.org/10.1177/0959353511415076
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.
Simpukka-lehti on Simpukka ry:n jäsenlehti. Liittymällä Simpukan jäseneksi, saat sähköisen lehden luettavaksi neljä kertaa vuodessa.