Itsellisten miesten lapsitoive on yhä tabu – miesten lapsitoiveiden näkymisessä on tapahtunut kulttuurinen muutos
Miesten toiveet isyydelle ovat muuttuneet: miehet toivovat isyydeltä hellyyttä, hoivaamista ja yhdessäoloa lapsen kanssa. Itsellisten miesten ja miesparien lapsitoiveen tunnistamiseksi tarvitaan avointa puhetta, perhenormien laajentamista, perhesuunnittelupalveluita ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista. Simpukka ry tuo miesten viikolla 3.–9.11.2025 esille miesten tahattoman lapsettomuuden kokemusta.
Teksti Hanna Parviainen kuva Pexels. Kuvan henkilö ei liity haastatteluun.
Hellyyttä, hoivaa ja lapsen kanssa oloa. Näitä asioita Jyväskylän yliopistossa työskentelevä yliopiston lehtori, dosentti Petteri Eerola sanoo miesten toivovan isyydeltä. Hän näkee, että miesten arvot ovat muuttuneet pehmeämmiksi ja perhekeskeisemmäksi menneen kymmenen vuoden aikana.
Eerolan mukaan miesten lapsettomuus on tunnistettu julkisessa keskustelussa ilmiönä vasta muutamien vuosien ajan. Miesten lapsitoiveesta ja lapsettomuudesta puhuttaessa kuitenkin kuuluvat lähinnä vain heterosuhteessa elävien miesten äänet.
Vanhemmuuden ja perhe-elämän sukupuolittuneita kysymyksiä tutkiva Eerola on ilahtunut siitä, että kahden äidin perheet ovat jo tulleet osaksi yhteiskunnallista perhenormia. Heidän olemassaoloaan ja lapsiperheellistymistään ei enää samalla tavalla kyseenalaisteta kuin ennen.
Eerola uskoo, että tämän muutoksen myötä on alettu ymmärtää ja tunnistaa myös miesparien lapsitoivetta. Samoin ei ole käynyt itsellisten miesten kohdalla.
“Itsellisten miesten lapsettomuus on varsin iso tabu tänä päivänä edelleen. Se on ilmiö, jota ei tunnisteta. Tarvitaan kulttuurillinen muutos, että asioita tuodaan esille ja niistä puhutaan. Koska asia on tabu, lasta toivovan on vaikea tuoda asiaa esille”, Eerola sanoo.
Tutkimusten mukaan lapsettomiksi jäävät usein syrjäseudulla asuvat, matalasti kouluttautuneet miehet. Naiset lähtevät haja-asutusalueilta opiskelemaan kaupunkeihin, jolloin kohtaamisia ja suhteita ei synny niin helposti.
“On itsessään kivulias asia, jos sinulla ei ole toiveestasi huolimatta puolisoa. Kun siihen lisää lapsitoiveen, on puheenaihe usein tabu. Miehet saattavat pohtia, että ajatellaanko hänen olevan peräkammarin poika, kun ei ole puolisoa eikä lasta.”
Ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittava
Yhtenä ratkaisuna itsellisen isyyden mahdollisuuksien lisäämiseksi Eerola näkee perhesuunnittelupalveluiden kehittämisen. Ihanne olisi, että perhesuunnittelusta saisi tukea ja vinkkejä lapsiperheellistymisen vaihtoehtoihin ja oikeudellisiin kysymyksiin.
Kumppaanuusvanhemmuuden yleistyminen ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen Suomessa lisäisivät itsellisten miesten mahdollisuuksia saada lapsi. Mitä enemmän on rahaa, sitä helpompaa on harkita eri mahdollisuuksia.
“Yleistä mielipidettä kaikkien oikeudesta lapsiperheellistyä voi olla hidasta muuttaa. Toisaalta someaikana asioita voi tapahtua nopeallakin aikataululla. Tarvitaan kuuluville monia ääniä: heidän, jotka ovat tulleet lapsettomuuden jälkeen isäksi sekä heidän, jotka vasta toivovat lasta. Lapsen saaneiden on helpompi puhua, kun he eivät enää ole niin herkillä.”
Eerola on huolissaan muun muassa transtaustaisten lapsiperheellistymisen mahdollisuuksista ja siihen liitettävästä historiasta ja puhekulttuurista.
“Meillä on yhä alistettuja ryhmiä, joille vanhemmuuden ei nähdä kuuluvan. Vaikka on menty eteenpäin, asiat eivät ole niin auvoisia kuin haluisi toivoa. Queer-vanhemmat ovat usein paremmin valmistautuneita vanhemmuuteen kuin heteronormatiiviset, koska he ovat joutuneet selvittelemään asioita etukäteen huomattavasti enemmän.”
Yksinhuoltajaisiä ollut aina
Vaikka itsellinen isyys tuntuu monille ajatuksena vieraalta, Eerola muistuttaa, että yksinhuoltajaisiä ja monimuotoisia perheitä on ollut aina. Nyt asioista vain puhutaan enemmän.
“Ilmiö ei ole millään lailla uusi. Itsellisten isyyttä kyseenalaistavissa keskusteluissa mennään usein kuitenkin maskuliinisuuteen ja mieheyteen liittyviin asioihin ja pohditaan, että mies ei pärjää yksin lapsen kanssa.”
Samaa näkyy miesten hoitovapaaseen liittyvässä keskustelussa, jossa pohditaan, miten isä voi pärjätä lapsen kanssa kahdestaan äidin ollessa töissä.
Myös yksinhuoltajaäitien pärjäämiseen on vuosikymmeniä liitetty huolipuhetta ja jopa paheksuntaa. Eerola uskoo, että tällaisen keskustelun taustalla on ollut niin moraalista paheksuntaa kuin myös huolta esimerkiksi toimeentulosta. Kyse ei ole kuitenkaan tällöin ollut vanhemman sukupuolesta.
“Vaikka suurimmalle osalle ihmisistä on nykyään selvää, että aikuinen pystyy hoivaamaan ja huolehtimaan lapsesta sukupuolesta riippumatta, on selvää, että epäluulojakin on edelleen. Itseen ja omaan vanhemmuuteen kohdistuessa nämä voivat satuttaa”, Eerola sanoo.
Haaveena hellyyttä ja läsnäoloa
Eerola oli mukana toimittamassa tänä syksynä ilmestynyttä kansainväliseen yhteiskuntatieteelliseen isyystutkimukseen pohjaavaa teosta Caring Fathers in the Global Context. Kirja tarkastelee isyyttä ja isien hoivaa eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa.
Väitöskirjatutkimuksessaan Responsible Fatherhood A Narrative Approach (Jyväskylän yliopisto, 2015) hän tutki miesten varhaisina isyysvuosina tuottamaa puhetta vastuullisesta isyydestä.
“Miehet puhuivat, miten merkityksellistä on tulla isäksi ja kuinka isyys tarjosi uudenlaisia, hoivaavampia tapoja miehenä oloon. Minusta on itsestään selvää, että ei saisi olla sukupuolen rajaama etuoikeus, ketkä lasta voi toivoa.”
Eerola on huomannut, että vanhemmuuspuhe pojalle elintärkeästä miehen mallista ja tytölle naisen mallista on alkanut vuosituhannen taitteen jälkeen hälventyä, vaikka taustalla ajatus saattaakin yhä kummitella. Tutkimusten mukaan hyvään ja turvalliseen arkeen riittää lapselle yksi rakastava vanhempi.
Miehen rooliin vanhastaan yhdistettyjä taloudellista vastuunkantoa, siittäjän roolia ja vahvaa maskuliinisuutta ei nosteta esille, kun puhutaan lapsitoiveesta.
“Nykyään miehet korostavat isyydessään ja lapsitoiveessaan enemmän hellyyttä, tunteita ja läsnäoloa lapsen kanssa kuin maskuliinisia stereotyyppisiä tekijöitä. Moni vanhempi korostaa myös, että heillä on elättäjän rooli, mutta vanhemmuus ei ole pelkästään sitä eikä ole enää sukupuolittunut kysymys siitä, kuka elättää”, hän sanoo.
Asioista kannattaa puhua
Lapsitoiveesta avoimesti puhuminen riippuu yksilöstä, tilanteesta ja yhteisöjen tavoista ja ilmapiiristä. Eerola uskoo, että lapsitoiveesta puhuminen on miehille aiempaa luonnollisempaa. Aiemmin ehkä ollut vinoilu ja halveksunta miehen lapsitoiveesta ovat vähentyneet.
“Miesvaltaisissa porukoissa puhuminen voi olla vaikeampaa, jos ei ole puhumisen kulttuuria. Tähän asiaan liittyvät myös miesten hyvinvointi ja mielenterveys. Asioista pitäisi pystyä puhumaan. Meillä on puhumattomia piirejä sukupuolesta riippumatta.”
Usein lapsitoiveesta puhuminen on helppoa silloin, kun asia ei ole erityisen ajankohtainen vaan liittyy yleiseen tulevaisuuden suunnitteluun opiskelujen sekä kodin ja auton ostamisen rinnalla. Tabuksi aihe saattaa muuttua lapsettomuuskokemuksen myötä.
Lapsettomuuskriisistä selviytymisessä auttaa usein muilta saatava vertaistuki. Eerolan kokemuksen mukaan mies miehelle -tyyppinen vertaistuki ei kuitenkaan sovi kaikille.
“Tärkeintä on saada mukaan vertaistuen pariin ne, keille se toimii. Monilla vertaistuki toimii, mutta ei kaikilla. Osa kaipaa muita tuen muotoja.”
Miesten viikkoa vietetään 3.–9.11.2025
Miesten viikkoa vietetään 3.–9.11.2025. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry nostaa silloin esille miesten tahattoman lapsettomuuden kokemuksen. Viikon aikana vietetään myös isänpäivää, jolloin Simpukka ry muistuttaa, että isyys ei ole itsestäänselvyys.
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, josta selviytymiseen tarvitaan tietoa ja tukea. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, mieleen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Kokemukselle tyypillistä on kokea voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, kateutta, toiseutta, epäonnistumista ja vihaa.
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla lääketieteeseen tai elämäntilanteeseen liittyviä syitä, kuten että puolisoa ei ole tai että puoliso on samaa sukupuolta eivätkä lapsettomuushoidot ole mahdollisia. Joskus tahattoman lapsettomuuden syytä ei saada selville.
On tärkeää, että myös miehen jaksaminen ja tunteet otetaan huomioon tahattoman lapsettomuuden kokemuksessa ja esimerkiksi lapsettomuushoitojen aikana tai keskenmenon tapahtuessa.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry järjestää miesten viikolla somekampanjan, Miehestä johtuva lapsettomuuden hoito -verkkoluennon sekä vertaistuellisen miesten illan.
Miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito -luento
Tiistaina 4.11.2025 kello 17.30–19. Luennon taltiointi on katsottavissa luennon jälkeen Simpukan jäsenten sivulla. Luennolla käsitellään miehestä johtuvaa lapsettomuutta ja sitä, miten sitä voidaan hoitaa ja tutkia. Luennon asiantuntijapuhujina ovat lapsettomuuslääkäri Eero Varila ja IVF-biologi Harri Mankonen sekä kokemuspuheenvuoron pitää Pyry Young. Teemaan johdattaa Simpukka ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Jesse Reponen.
Lisätiedot ja osallistumislinkki: Miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito -luento.
Miesten ilta
Tiistaina 4.11.2025 kello 19–20. Tahattoman lapsettomuuden kokeneille miehille sukupuolen moninaisuus huomioiden suunnattu vertaisten ilta, jota ohjaavat Simpukan vapaaehtoiset miehet. Mukaan pääsee avaamalla kameran ja mikrofonin.
Lisätiedot ja osallistumislinkki: Miesten ilta.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden vertaistuki- ja asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.
Sote-alan järjestöihin kohdistuu massiivia rahoitusleikkauksia. Simpukan työn jatko on epävarmaa. Tule rinnallemme seisomaan ja tukemaan tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä. Emme pärjää enää yksin! Liittymällä Simpukan jäseneksi saat sähköisen Simpukka-lehden luettavaksi neljä kertaa vuodessa sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamia jäsenetuja.