Asiantuntijoilta ratkaisuehdotuksia syntyvyyden kasvulle

Kuvassa Piia Savio (vas.), Venla Berg, Lotta Hamari ja Katja Ahinko.

Hedelmötyshoitojen, väestötutkimuksen ja tahattoman lapsettomuuden asiantuntijat kokoontuivat eduskunnan Pikkuparlamenttiin keskustelemaan syntyvyydestä ja hedelmöityshoidoista. Asiantuntijat jakoivat huolen muun muassa hedelmöityshoitojen resursseista sekä ensisynnyttäjien yli 30 vuoden iästä.  

Hedelmöityshoitojen resurssit, lahjoitettujen sukusolujen vähäisyys, liian myöhäisessä iässä aloitettu raskauden yrittäminen, vasta kolmekymppisenä saatu esikoinen sekä parisuhteiden haurastuminen nousivat muun muassa esille, kun asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan ultramatalan syntyvyyden ratkaisuehdotuksia 

Eduskunnan Pikkuparlamentissa torstaina 7.5.2026 järjestetyssä Miten turvataan mahdollisuus saada lapsia Suomessa – ja mikä on hedelmöityshoitojen rooli väestöpolitiikassa? -tilaisuudessa olivat puhujina johtava tutkija Venla Berg Väestöliitosta, lapsettomuuslääkäri Katja Ahinko Taysista ja toiminnanjohtaja Piia Savio Lapsettomien yhdistys Simpukasta.

Hedelmöityshoitojen, väestötutkimuksen ja tahattoman lapsettomuuden asiantuntijat keskustelivat muun muassa yhteiskunnan ja palvelujen vaikutuksesta lapsiperheellistymiseen. Hedelmöityshoitojen pirstaleisuus, hoitoon pääsyn alueelliset vaihtelut sekä kansallisen ohjauksen puute nousivat muun muassa esille.

Tapahtuman järjestivät Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Merck Oy. 

Lapsettomuus on näkymätön suru

Tilaisuuden avannut kansanedustaja Lotta Hamari (sd) toi puheessaan esille, että useampi kuin joka kolmas perhe on monimuotoinen ja käsitykset perheestä ovat muuttuneet. 

Hamari muistutti lapsettomien lauantain alla, että moni kokee kuitenkin näkymätöntä surua. Lapsettomuuden suru on yksityinen, mutta kyseessä on myös syntyvyyslukujen valossa poliittinen kysymys. Syntyvyyden kasvuun tarvitaan poliittisia toimenpiteitä.

”Yhteiskunnan on tuettava [lasta toivovia] perhemuodosta ja elämäntilanteesta huolimatta. Jokainen tie vanhemmuuteen on yhtä arvokas. Kaikista yhteiskunnan tukitoimista huolimatta kaikki eivät saa lasta.” 

Hamari ehdotti, että lopullisesti lapsettomille tarjotaan psykososiaalista tukea. 

Suomen syntyvyystilanne Pohjoismaiden huonoin

Väestöliiton johtavan tutkijan Venla Bergin puheenvuoro esitteli tutkijan näkökulmasta asioita, joita tiedämme syntyvyydestä ja lapsitoiveista.

”Muutaman vuoden aikana syntyvyyden lasku on noussut puheisiin: asiaan on herätty. Viime vuonna oli ensimmäinen pilkahdus pitkään aikaan, että syntyvyys oli vähän korkeammalla kuin edellisenä vuonna.”

Naisten kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,3. Vuonna 2024 luku oli tilastohistorian matalin eli 1,25. 

”Väestöntutkijat ajattelevat, että 1,3 on ultramatala syntyvyystaso. En näe, että olisimme jyrkästi nousussa ylös. Pitkäaikaista nousua ei ole luvassa.”

Suomi ei ole syntyvyyslukujensa kanssa yksin. Myös monet muut länsimaat ja muut kehittyneet maat taistelevat ennustamattoman jyrkän laskun kanssa. Suomi johtaa tilastoja huonoimmilla syntyvyysluvuilla.

Suomalaiset toivovat yhä kahta lasta, mihin ei siis ennusteiden mukaan päästä. Bergin mukaan lapsitoiveen toteutumattomuus ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn väestöryhmään vaan asia koskettaa kaikkia.

Korkeatuloisimmat saavat muita todennäköisemmin esikoisen

Esteitä lapsiperheellistymiselle ovat parisuhteiden haurastuminen, kasvaneet vanhemmuuden vaatimukset, objektiivinen ja subjektiivinen taloudellinen tilanne ja puutteellinen hedelmällisyystietoisuus. Hedelmöityshoidot ovat vain pieni osa kokonaiskuvaa.

Berg nosti esille, että nuoret aikuiset päätyvät todennäköisemmin eroon kuin lasten syntymään. Aiemmin lapsen saaminen oli todennäköisempää kuin eroaminen. 

Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa 30,5 vuotta, mikä on Pohjoismaiden korkein. ”Väestötieteilijöille on hämmästyttävä asia, että on ylitetty 30 vuotta.”

Tutkimusten mukaan pariskuntien tulot ovat yhteydessä esikoisen saantiin. Kaikissa ikäryhmissä korkeatuloisimmat saavat muita todennäköisemmin esikoisen. Esimerkiksi ikäryhmässä 30–34 vuotta, jossa suuri osa esikoisista syntyy, todennäköisyys saada esikoinen on ylimmässä tuloneljänneksessä 92 prosenttia korkeampi kuin alimman tuloneljänneksen pariskunnilla.

Kolmen lapsen toiveessa yritys on aloitettava varhain

Mikäli toivoo yhtä lasta, tulisi raskautta yrittää viimeistään 32-vuotiaana. Kahta lasta toivoessa aloituksen ihanteellinen ikä on 27 vuotta ja kolmea lasta toivoessa 23 vuotta.

Berg huomioi, että koska nainen saa esikoisen keskimäärin 30,5-vuotiaana, jää usein lapsia syntymättä liian myöhäisen ajoituksen vuoksi.

Ratkaisukeinoina syntyvyyden kasvulle Berg toi esille suunnitelmat Heli-keskuksesta, joka keskittyy syntyvyyden, lisääntymisen ja hedelmällisyyden teemoihin. 

Keskuksen osaamis- ja vastuualueina olisivat muun muassa syntyvyyden tutkimus, palvelurakenteiden kehittäminen, hedelmöityshoitojen seuranta, ammattilaisten ja opettajien koulutus ja väestöpolitiikan kansallinen koordinointi. Työtä tehtäisi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

Hän peräänkuulutti myös nykyistä parempaa taloudellista tukea vanhemmuuden kustannusten kompensoimiseksi.

Itsellisten hoidot yllättivät

Ylilääkäri Katja Ahinko Taysista toi esityksessään esille lääketieteellisen näkökulman siihen, miksi hoitojen ajoitus ja hoitopolku ratkaisevat. 

Suomessa syntyi vuonna 2023 hedelmöityshoitojen avulla 2920 lasta, mikä oli noin 6,7 prosenttia syntyneistä lapsista. Julkisen sektorin osuus vuonna 2024 oli kaikista hoidoista 61 prosenttia ja lahjasoluhoidoista 40 prosenttia. 

“Hoitojen määrä on pysynyt vakiona. Omasoluhoitoja on ollut jonkun verran vähemmän ja lahjasoluhoitoja jonkun verran enemmän. Vuonna 2020 tuli jyrkkä nousu lahjasoluhoidoissa, kun naisparien ja itsellisten naisten lahjasoluhoitoja alettiin tehdä julkisella puolella. Tähän ei oltu millään lailla varauduttu. Taysin jono räjähti, kun HUSin alueelta tuli paljon itsellisiä naisia. Viikoittain itselliset soittavat, että mikä on siittiöjono”, Ahinko kertoi.

HUSin jonotilanne parantunut

Ahinko esitteli lähiaikoina julkaistavaa Palveluvalikoimaneuvosto Palkon suositusta hedelmöityshoitoihin. Suosituksen kommenttikierros päättyi 22.4.2026. 

Suosituksessa korostuu entisestään perusterveydenhuollon painotus hoitoihin hakeutumisessa. “Aika näyttää onnistuuko tämä”, Ahinko sanoi. 

Suositukset hoitojen ylärajaksi ovat naisella 40 vuotta ja miehellä 55 vuotta. Suosituksessa kiinnitetään huomio lapsen etuun. Sen sijaan suositus ei ota kantaa muun muassa lapsilukuun, hoitojen lukumäärään ja sterilisaation jälkeen tehtävään hedelmöityshoitoon.

Ahinko esitteli myös julkisen puolen hoitojonoja. Taysissa lähetteen saapumisesta ensikäynti on alle kolmen kuukauden päästä, ja omasoluilla tehtävään IVF-hoitoon pääsee kolmen kuukauden kuluttua. Lahjasiittiöhoidoissa on 12–14 kuukauden jono ja munasoluhoidoissa 8–12 kuukauden jono. 

HUSin jonotilanne on parantunut viime vuosina. Omilla soluilla jono on pari-kolme kuukautta, IVF:ssa kolme-neljä kuukautta, lahjasiittiöhoidoissa 12–15 kuukautta ja lahjamunasoluhoidoissa 18 kuukautta. Lahja-alkiohoidoissa ei ole jonoa kummassakaan yliopistosairaalassa. 

HUS ja Tays tekevät kaksi kolmasosaa julkisen sektorin hoidoista. 

Ikääntyvä munasolu ei pelastu IVF:lla

Ahinko toi esille syntyvyyden parantamisen ratkaisuiksi muun muassa oikean hoidon oikeaan aikaan, lahjasolujen paremman saatavuuden, hoitojen yhtenäiset kriteerit kaikkialla Suomessa, riittävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan turvaamisen sekä riittävän rahoituksen varmistamisen. 

Hedelmöityshoitojen onnistumiseen vaikuttavat useat eri tekijät.

“Ikä on tärkein yksittäinen ennustekijä. IVF ei pelasta ikääntyvän munasolun tilannetta. On mies, nainen ja alkio ja sata asiaa, jotka vaikuttavat. Se on erilainen tilanne kuin murtuman hoito. Täytyy miettiä yksilöä.”

Yksi hoitojen onnistumisen mahdollistaja olisi, että yli 37-vuotiaille ei tehtäisi inseminaatioita ja jo yli 35-vuotiaiden kohdalla tehtäisi herkästi IVF-hoito. 

“Lahjasukusolujen puute on murheenkryyni. Meillä ei ole mainontaa (lahjoittajien etsintään). Se vaatisi resursseja ja rahoitusta.”

Puoliso ei halua lasta

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio esitteli tuoreita kyselyvastauksia tahattomasti lapsettomien hedelmöityshoidoissa käymisestä. Kysely tehtiin yhteistyössä Merck Oy:n kanssa huhtikuun lopussa. 

Kyselyyn kutsuttiin mukaan tahatonta lapsettomuutta kuluneen viiden vuoden aikana kohdanneita 18–65-vuotiaita miehiä ja 18–55-vuotiaita naisia. Kyselyyn vastasi 500 henkilöä. Naisia oli 281 ja miehiä oli 219. Hedelmöityshoitoihin oli hakeutunut yhteensä 122 vastaajaa.

Kyselyn mukaan elämäntilanteet viivästyttävät lapsen saannin yrittämisen ajankohtaa 67 prosentilla miehistä ja 58 prosentilla naisista. “Sopivan kumppanin puute ja eriaikainen lapsitoive puolisoilla viivästyttävät. Usein on tilanne, että puoliso ei ole varma asiasta.”

Puolet kyselyyn vastaajista toivoo raskautta tällä hetkellä ja miehistä jopa 55 prosenttia. Valtaosa (76 %) kyselyyn vastaajista ei ollut hakeutunut hedelmöityshoitoihin. Tyypillisin ikä hoitoon hakeutumiselle oli 35–44 vuotta.

Hoitopoluissa epävarmuutta

Tärkeimmät syyt yksityiselle puolelle hakeutumiselle ovat hedelmöityshoitojen aloittamisen nopeus, hoitokriteerien täyttymättömyys ja se, etteivät hoidot julkisella puolella ole auttaneet.

Kaksi kolmesta vastaajasta (69 %) oli saanut toivomansa lapsiluvun hedelmöityshoitojen avulla. Joka kolmas (31 %) ei. 

Esteitä hoitojen saamiselle olivat korkeat kustannukset, pitkä jonotusaika hoidon aloitukseen ja ensikäynnille ja tiukat hoitokriteerit. 

“Ensin lasta yritetään vuosi, että voi hakea hoitoihin. Sen jälkeen joillain voi olla oma harkinta-aika, kun pohditaan, että uskalletaanko hoitoihin lähteä. Kun hoitoihin lopulta uskalletaan lähteä, odotetaan kolme kuukautta ensikäyntiä ja kolme kuukautta hoidon aloitusta. Siinä vaiheessa se on äärimmäisen pitkä aika. Odotusaika muodostuu useista poluista”, Savio sanoo.

Hedelmöityshoitoihin hakeutuneista yli puolet oli saanut tai hakenut vertaistukea. 

“Vertaistuella on merkittävän suuri vaikutus tahatonta lapsettomuutta kokeneiden hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Lähes 80 prosenttia vastaajista kertoi tuen olleen erittäin merkittävää tai merkittävää. Vaikean kokemuksen äärellä moni kokee jäävänsä aivan yksin. Keskustelu toisten samankaltaisissa tilanteissa olevien kanssa helpottaa usein omaa oloa ja auttaa jaksamaan pitkällä ja raskaalla hoitopolulla. Simpukan monikanavaisen vertaistuen piirissä on yli 13 000 ihmistä.”

Hoitopoluissa paljon epäselvyyttä

Suurin yhteinen nimittäjä vastauksille oli kokemus siitä, että hoitoihin hakeutuminen on henkisesti raskasta ja hidasta pitkien ja epäselvien hoitopolkujen, kustannusten ja vaihtelevan kohtelun vuoksi.

“Hoitopoluissa on paljon epäselvyyttä. Epätietoisuus hoitojen etenemisestä on tullut esiin myös Simpukan neuvontapuheluissa.”

Syitä olla menemättä hoitoihin olivat taloudelliset syyt, kokemus siitä, etteivät hoidot ole tarpeellisia, henkilökohtaiset syyt, hoitokriteerien tiukkuus sekä pitkä matka hoitopaikkaan, pelot ja tiedonpuute. 

Savio esitteli kyselyn tulosten avulla luotuja ratkaisuehdotuksia lapsitoiveiden toteutumisen mahdollistamiseksi. Niitä olivat muun muassa hoitopolun selkeyttäminen ja luotettavan tiedon keskittäminen, sosioekonomisten ja maantieteellisten esteiden purkaminen, julkisen puolen hoitokriteerien tarkastelu ja yhtenäistäminen potilaskokemuksen parantamiseksi. Ratkaisuehdotuksia olivat myös psykososiaalisen tuen integroiminen hoitopolkuun ja työelämän joustavuuden edistäminen,

Lue lisää: Kysely: Vain joka neljäs tahatonta lapsettomuutta kokenut hakeutui hedelmöityshoitoon

Mukana päättäjiä

Tapahtumassa esittivät puheenvuorot myös muun muassa myös Pia Sillanpää (ps), Jessi Jokelainen (vas.), Ville Väyrynen (kok) ja Saara Hyrkkö (vihreät). 

Sillanpää puhui nuorten ilmaisen ehkäisyn vaikutuksesta lapsiperheellistymisen siirtymiseen myöhemmäksi.

Jokelainen toivoi yhteiskunnan tukevan vanhemmuutta työelämän kevennyksillä. Hän toivoi myös ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista ja hedelmöityshoitojen resurssien kasvattamista.

Väyrynen nosti esille ajatuksen, että on tärkeää valaa uskoa siihen, että lapsiperheellistyminen kannattaa.

Hyrkkö sanoi, että syntyvyyskeskustelu on annettu konservatiivisesti ajattelevien tahojen käsiin. Hän esitteli syntyvyyden ratkaisemiseksi hedelmöityshoitojen saatavuuden lisäämistä, keskenmenojen hyvää hoitoa, hedelmällisyyseulontoja, ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista ja kumppanin löytämisen tukemista.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva Suomessa. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Simpukan Helminauha-toiminta jakaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille, lahjasolutaustaisille ja ammattilaisille. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.

Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin. Liittymällä Simpukkaan mahdollistat muun muassa verkkoluentojen järjestämisen: Liity Simpukan jäseneksi.