Tahattomasti lapsettomat kokevat työelämässä syrjintää sekä lapsettomuuden että lapsettomuushoidoissa käymisen vuoksi. Lapsettomuuskokemuksen ja -hoitojen psyykkinen ja fyysinen kuormitus vaikuttavat jaksamiseen kokonaisvaltaisesti. 

Tahaton lapsettomuus ja lapsettomuushoitojen läpikäynti vaikuttavat myös työkykyyn ja urasuunnitelmiin. Työelämän joustot ja psyykkinen turvallisuus puolestaan lisäävät turvallisuudentunnetta ja työssäjaksamista.

Tämän työelämämateriaalin tarkoitus on lisätä ymmärrystä lapsettomien kokemasta syrjinnästä työelämässä sekä tarjota ajantasaista tietoa lapsettomuuden ja lapsettomuushoitojen vaikutuksesta työkykyyn. Sivun lopusta löydät Simpukan suositukset työpaikoille sekä tulostettavan huoneentaulun.

Työelämäkysely

Simpukka teki keväällä 2021 kyselyn tahattomasti lapsettomien kokemuksista työelämässä. Kyselyssä kartoitettiin lapsettomuuden koettuja vaikutuksia työkykyyn ja uraan sekä kokemuksia lapsettomuushoitojen ja työn yhdistämisestä. 

Kyselyllä selvitettiin myös tahattomasti lapsettomien syrjintäkokemuksia sekä heidän hyväksi havaitsemiaan käytäntöjä työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 320 henkilöä. Tässä materiaalissa on hyödynnetty kyselystä saatua tietoa.

Kyselyn pohjalta tehtiin kaksi raporttia. Ensimmäinen raportti koskee lapsettomien työelämässä kokemaa syrjintää. Toinen raportti käsittelee lapsettomuuden vaikutuksia työkykyyn. Pääset tutustumaan raportteihin seuraavalla sivulla: Tiedotteet ja raportit.

Työvuorot ja vuosilomat

Lapseton työntekijä on usein muita heikommassa asemassa, kun työpaikoilla sovitaan työvuoroista ja vuosilomista. Lomien ja vapaiden aikataulutoiveissa kuunnellaan usein ensisijaisesti työntekijöitä, joilla on leikki- ja kouluikäisiä lapsia. 

Lapsettomilta työntekijöiltä odotetaan enemmän jaksamista ja joustoa. Joillakin työpaikoilla joustot on rakennettu ajatellen vain lapsiperheitä. Niin esihenkilöt kuin kollegatkin saattavat odottaa, että lapseton on aina valmis töihin.

“Lomien jaossa jäin isossa työyhteisössä viimeiseksi. Minä ja mieheni emme muodostaneet perhettä, jonka kanssa olisi tärkeää viettää aikaa. Lapsettomana vuosilomia mahdoton saada peruskoulujen lomien aikaan, ne viikot menevät lapsiperheellisille. Ajatellaan, että minulle ei ole ongelma olla jouluaattona töissä, kun ei ole omia lapsia. Lisäksi oletetaan, että pääsen tuuraamaan lyhyelläkin varoitusajalla, kun ei tarvitse järjestää jälkikasvun hoitoa.”

“Koronan vuoksi en ole saanut tehdä etätöitä, koska en kuulu esimieheni luokittelemiin riskiryhmiin eikä minulla ole lapsia.”

Sairauslomakäytännöt

Työvuorojen järjestely, sijaisten etsiminen ja esimerkiksi palkattomien vapaiden pyytäminen poissaolojen järjestämiseksi on usein hankalaa. Hedelmöityshoitoklinikat ovat usein auki vain arkisin toimistoaikaan, ja jos lapsettomuushoitoihin on pitkä matka, vapaata on järjestettävä kesken työpäivän useita tunteja tai jopa kokonaisia päiviä. Aina työpaikoilla ei ole mahdollista saada muutamaa tuntia vapaaksi, vaan ainoa mahdollisuus on ottaa koko päivä palkatonta vapaata tai vuosilomaa.

“Lapsettomuuspoli toimii virka-aikana, eli samaan aikaan kuin itse olen töissä. Tämä on tarkoittanut poissaoloja, kertyviä töitä ja töiden uudelleenjärjestelyyn liittyvää lisätyötä.”

Tahattoman lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus, jatkuvat vastoinkäymiset ja pettymykset vaikuttavat heikentävästi jaksamiseen ja työssä selviytymiseen. Lapsettomuushoitojen aiheuttamat fyysiset oireet lisäävät usein entisestään kuormitusta, ja pahimmillaan aiheuttavat työkyvyttömyyttä ja lisäävät sairauspoissaoloja.

“En koe ikinä olleeni työssä niin motivoitunut kuin olisin voinut olla, jos en olisi kärsinyt näin suuresti omaan elämänhaluun vaikuttavasta ongelmasta. Olen aina pysynyt työkykyisenä masennuksesta huolimatta, mutta lapsettomuus vie järjettömästi kaistaa omissa ajatuksissa sekä työajalla että sen ulkopuolella.”

Työnantajakohtaiset käytännöt

Yksi keskeinen ongelma lapsettomuushoitoja tarvitsevalle työntekijälle ovat epäselvät ja toisistaan poikkeavat työnantajakohtaiset sairauslomakäytännöt. Joidenkin työehtosopimusten mukaan työntekijälle ei makseta sairausajan palkkaa työkyvyttömyyttä aiheuttavien lapsettomuushoitojen ajalta.

Lapsettomuushoidoissa käyvien on lisäksi usein välttämätöntä kertoa työpaikalla hoidoista, jotta tarvittavat vapaat järjestyisivät. Työpaikoilla saattaa olla ymmärtämättömyyttä lapsettomuushoitoja kohtaan, mikä voi ilmetä esimerkiksi työajan joustojen tai vapaiden epäämisenä. Tämä asettaa lapsettomuushoidoissa käyvät eriarvoiseen asemaan muiden lasta toivovien kanssa ja altistaa pahimmillaan epäasialliselle kohtelulle.

“En ole uskaltanut kertoa poissaolojen todellista syytä, enkä siksi ole voinut viedä sairauslomatodistusta. Otin palkatonta vapaata toipumista varten.”

“Asian on nähty aiheuttavan lähinnä ongelmia ja lisätöitä esimiehelle. Työkaverikin harmitteli vain sitä, miten hänellä on rankempaa töissä niinä päivinä, joina minä joudun olemaan poissa ja hänen kanssaan työskentelee joku kokemattomampi.”

“Olen joutunut olemaan vain punktiot ja sitä seuraavan päivän poissa. Muutoin olen ollut puolikuntoisena töissä. Lapsettomuushoidoista johtuva poissaolo ei ole meillä korvattava sairasloman syy, mutta koska meillä saa olla omalla ilmoituksella 3 päivää sairaana, olen ilmoittanut olevani kipeänä.”

“Minulle tehtiin munasolupunktio maanantaina (vapaapäivänäni) ja sain sairauslomaa keskiviikkoon asti. Työnantaja jätti palkan maksamatta noilta päiviltä, koska raskaus ei ole sairaus.”

Vaikutukset urasuunnitelmiin

Epäoikeudenmukaisesti jaettujen työvuorojen lisäksi lapsettoman ja lapsettomuushoidoissa käyvän työntekijän kohdalla saatetaan pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta. 

Puolet Simpukan kyselyyn vastanneista kertoi tahattoman lapsettomuuden vaikuttaneen urasuunnitelmiinsa tai -kehitykseensä. Lapsettomilla työntekijöillä on myös kokemuksia epäasiallisesta kommentoinnista ja vähättelystä liittyen esimerkiksi lapsettomuuteen, lastenhankinta-aikeisiin, keskenmenoihin ja ammattitaitoon.

“Kerrottiin, etten voi alkaa vastaavan hoitajan sijaiseksi, koska olen lapsettomuushoidoissa ja lapsi voi tulla milloin vain.”

“Minulta on kysytty työhaastattelussa, onko minulla lapsia. Samalla kerrottiin, ettei kysymykseen ole pakko vastata. Kysymystä kuitenkin perusteltiin sillä, että työhön liittyi nuorten parissa työskentely. Haastattelija antoi siis ymmärtää, että vanhemmuudesta olisi hyötyä työtehtävän hoitamisessa.”

“Minun jälkeeni taloon tulleet työntekijät perehdytettiin maakunta- ja etäpisteisiin, sekä muihin työtehtäviin, vaikka meillä on sama koulutustausta. Kysyin, miksi minä en saa samoja perehdytyksiä. Työnantaja sanoi, että minua ei kannata perehdyttää näihin tehtäviin, jos kohta jään äitiyslomalle. Olen käynyt lapsettomuushoidoissa kohta kaksi vuotta, yhtä pitkään kuin olen ollut töissä tässä firmassa, ja työnantaja on tietoinen hoidoista.”

Tahattomaan lapsettomuuteen ja lapsettomuushoitoihin liittyy vahvasti kokemus tulevaisuuden ennustamattomuudesta. Työelämässä tämä voi näkyä esimerkiksi omien urasuunnitelmien jäädyttämisenä. Työpaikan vaihto voi tuntua mahdottomalta, kun hoidot ovat päällä. Voi tuntua vaikealta olla avoin lapsettomuudestaan, jos pelkona on, että tieto hoidoista tai mahdollisesta raskaudesta vaikuttavat työssä etenemiseen tai työn jatkumiseen.

Lapsettomuus ja hoidot vievät paljon tilaa elämästä ja ajatuksista sekä kuormittavat taloudellisesti ja psyykkisesti. Hoitoihin liittyvä epävarmuus vaikuttaa luonnollisesti turvallisuudentunteeseen ja kokemukseen oman elämän hallinnasta.

“En uskalla lähteä enää opiskelemaan, sillä tarvitsemme rahaa lapsettomuushoitoihin ja mahdollisesti lapsen elättämiseen.”

Joustot tukevat jaksamista

Työelämässä tulee olla mahdollista huomioida työn ja lapsettomuushoitojen yhdistäminen ja tukea työssä jaksamista. Työaikaan liittyvien joustojen mahdollistaminen, kuten etätyöt, joustava työaika sekä mahdollisuus aikatauluttaa ja sopia itse työpäivien sisällöstä helpottavat työn ja hoitojen yhteensovittamista. Myös mahdollisuus sijoitella lomia ja saldovapaita itsenäisesti sekä hoitojen huomiointi työvuorosuunnittelussa tukevat työssäjaksamista.

“Lapsettomuushoitojen osalta tulisi olla olemassa jonkinlaiset reilut säännöt. Omalla työpaikallani sairausloman palkallisuus on ollut aika tilannekohtaista, mikä ei ole ollenkaan reilua. Loma-aikoja järjestettäessä olisi mukava kokea, että voi itsekin olla hyvällä omallatunnolla lomalla heinäkuussa, vaikka ei olekaan lapsia. Reilu kohtelu olisi tärkeää. Usein työajoissa joustetaan pienten lasten vanhempien kohdalla, mutta samanlaista joustoa tarvitaan myös lapsettomien kohdalla.”

Yleinen ymmärrys tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta sekä esihenkilöiltä ja työyhteisöltä saatava tuki ja joustavuus tukevat työhyvinvointia ja vähentävät koettua kuormitusta. Lapsettomuustietoisuuden parantuminen ja lapsettomuuden psykososiaalisten vaikutusten tunnistaminen myös työelämässä on tärkeää, jotta käytäntöjä työkyvyn tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa voidaan kehittää.

“Toivoisin, että työvuoroja olisi mahdollista järjestellä niin, että lapsettomat pääsevät lapsettomuushoitoihin ilman ongelmia. Olisi myös hyvä, jos työpaikan johto jollain tavalla toisi esille sen, että tällaiset asiat eivät ole ongelma, jotta asia olisi helpompi ottaa heidän kanssaan puheeksi. Sitä kun ei koskaan tiedä, miten kukakin asiaan suhtautuu.”

Suositukset työpaikoille

1. Lapsetonkin tarvitsee työelämän joustoja. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen käytäntöjen on oltava myös lapsettomien ja lasta toivovien perheiden oikeus. Mahdollisuus joustavaan työaikaan, osa-aikatyöhön, etätyöhön tai työtehtävien keventämiseen määräaikaisesti ovat tärkeitä käytäntöjä työkyvyn tukemiseksi myös lapsettomalle. Ne ova myös lapsettomien ja lasta toivovien perheiden oikeus. Erilaiset joustot kuten joustava työaika, osa-aikatyö, etätyö ja työtehtävien keventäminen määräaikaisesti ovat tärkeitä työkyvyn tukemiseksi.

2. Arvostavat puhetavat erilaisista perheistä. Nyky-yhteiskunnassa ihmisillä on monenlaisia lähisuhdemuotoja, jotka tulee tunnustaa yhtä merkittäviksi kuin perinteinen normatiivinen ydinperhemalli.

3. Elämäntilanteen huomioiva yhdenvertainen kohtelu. Lapsettomuushoidoista aiheutuvan työkyvyttömyyden ajalta tulee tarvittaessa saada palkallista sairauslomaa. Lapsettomuushoidot on rinnastettava raskauteen, ja niitä on koskettava samanlaiset syrjimättömyyden käytänteet kuin raskautta.

4. Hyvä esihenkilö on empaattinen ja kuuntelee. Tahaton lapsettomuus on monille kriisi. Työntekijän kohdatessa surua tai pitkäaikaista psyykkistä kuormitusta tulee työkykyä tukea työpaikalla ja työterveyshuollossa. Työssä jaksamista tukevat joustavuuden, avoimuuden ja omien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työssä.

Tulostettava A4-kokoinen huoneentaulu (pdf 131,39 kt)

TES: palkanmaksu lapsettomuushoitojen ajalta

Suomen kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskevassa työehtosopimuksessa (TES) on linjattu palkanmaksu lapsettomuushoitojen ajalta. Suomen kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskeva työehtosopimus.

Digitaalisen muutoksen asiantuntija Gofore Oyj on linjannut yrityskohtaiseen työehtosopimukseensa (TES) palkanmaksun lapsettomuushoitojen ajalta. Goforen yrityskohtainen työehtosopimus.

Lue lisää artikkelista 9.8.2023: Sairausajan palkka lapsettomuushoitojen ajalta: työnantaja viestii TESsissä arvopohjaansa

Uutinen 11.8.2022: Lapsettomuushoitojen ajalta palkkaa.

Linkkejä