Vaikuttaako stressi raskauden alkamiseen?
Koonnut Eero Varila ja Simpukka ry. Kuvat Eeva-Maria Brotherus.
Lapsettomuuslääkäri Eero Varila vastaa hedelmällisyyteen ja lapsettomuushoitoihin liittyviin kysymyksiin Simpukka ry:n verkkouutisessa. Eero Varilan aihetta käsittelevät luennot ovat nyt katsottavissa vuoden loppuun asti Simpukan jäsensivulla! Liity Simpukan jäseneksi, niin pääset muun muassa hyödyntämään laajempaa luentopankkiamme ja lukemaan neljä kertaa vuodessa julkaistavaa Simpukka-lehteä.
Lapsettomuuslääkäri Eero Varilan verkkoluento Toistuvat tuloksettomat hoidot järjestettiin Simpukan Zoomissa 9.4.2025. Osallistujat esittivät luennon aikana chatissa runsaasti kysymyksiä.
Kysymyksiä ja Eero Varilan vastauksia voit lukea tästä uutisesta. Löydät tekstistä Eero Varilan vastauksia muun muassa lapsettomuushoitojen tukilääkkeistä, stressin ja ylipainon vaikutuksesta sekä liukuvoiteen vaikutuksesta siittiöihin.
Kysymyksiä ja vastauksia hedelmällisyydestä
Onko klinikoiden tuloksellisuudessa eroa esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä, kun hoidetaan yli 41-vuotiaita? Kuinka moni hoito johtaa synnytykseen asti?
Eero Varila vastasi kysymykseen luennolla kuvalla, jonka otsikko oli Raskaustulokset pakastetun alkion siirtoa kohden klinikoittain.
Jonkun klinikan todennäköisyys raskaudelle on 41 prosenttia siirtoa kohti ja toisen taas 7 prosenttia. Synnytyksen todennäköisyys on jollakin klinikalla 29 prosenttia ja jollakin 7 prosenttia. Eri klinikoiden tulokset asettuvat näille vaihteluväleille. Nämä tiedot selviävät vuoden 2011 tilastoista.
Kolme vuotta vanha tilasto on myös olemassa. Erot ovat edelleen isoja ja vuoden 2011 tilastojen suuntaisia. Tilastoissa ei mainita klinikoiden nimiä. Ei ole tiedossa, mikä on yksittäisen klinikan tulos.
Viime aikoina on uutisoitu, että ERA-testiä ei suositella tehtäväksi vaan se voi jopa haitata raskautumista. Moni klinikka on poistanut sen valikoimista. Mitä mieltä olet tästä?
ERA-testi, tehdään myös beReady-nimellä, ei missään nimessä haittaa raskautumista. Haitta sanana tarkoittaa sitä, että useimmille se tehdään tavallaan turhaan, koska noin 80 prosentilla naisista kohtu on parhaimmillaan noin viiden päivän kuluttua ovulaatiosta ja siirto pyritään joka tapauksessa ajoittamaan siihen. Silloin testistä on kipuhaittaa ja taloudellista haittaa. Testistä voi olla hyötyä niillä, joilla aikaikkuna poikkeaa selvästi viidennestä päivästä.
ERA-testi otettiin ennen ensimmäistä raskautta ja synnytystä. Testin perusteella siirtoajankohta poikkesi merkittävästi. Miten testin tulokseen tulisi suhtautua synnytyksen jälkeen, kun aletaan suunnitella seuraavaa IVF-hoitoa? Synnytyksen jälkeen optimaalisin siirtoajankohta saattaa muuttua. Onko järkevää tehdä uusi testi heti ennen ensimmäistä siirtoa vai kannattaako yrittää ensin vanhan testituloksen tietojen pohjalta?
Testi kannattaa tehdä uudelleen, koska aikaikkuna voi muuttua synnytyksen jälkeen.
Vaikuttaako stressi raskauden alkamiseen?
Eero vastasi kysymykseen dialla Elintavat ja hedelmällisyys.
Normaali stressi ei vaikuta alkion kiinnittymiseen eikä lisää keskenmenoriskiä. Voimakas ahdistuneisuus voi lisätä keskenmenon riskiä. Mikä on normaalia stressiä? Sitä on yritetty mitata psykologisilla mittareilla ja hormonikokeilla (stressihormonit). Normaali jännitys ja pelkokin kuuluu asiaan, mutta jos kyseessä on voimakas ahdistuneisuus, se voi vaikuttaa raskauden alkamiseen ja onnistumiseen. Ahdistunut ihminen ei nuku kunnolla. Päivällä ei pystytä elämään normaalia elämää, vaan ahdistus kalvaa koko ajan.
Ahdistusta pystytään ja sitä kannattaa hoitaa. On psykologisia keinoja ja lääkkeitä. Raskauden alkaessa yksi parhaimmista ahdistusta helpottavista keinoista on ultratutkimukset heti alkuraskaudesta lähtien ja tarvittaessa yksi-kaksi kertaa viikossa.
Vaikuttaako liukuvoiteiden käyttö haitallisesti jotenkin raskautumiseen?
Chatissa joku vastasi tähän kysymykseen: Joissakin liukuvoiteissa on aineita, jotka ovat haitaksi siittiöille. Netistä löytyy tietoa siittiöturvallisista liukuvoiteista. Joissakin paketeissa on myös siitä kertova teksti.
Jos kaikki kerätyt munasolut hedelmöittyvät ja alkiot kehittyvät vähintään kolmepäiväiseksi, mutta eivät blastoksi asti, niin mitä on tehtävissä?
Jos alkion kehitys pysähtyy ennen blastovaihetta, vika on pahimmillaan alkiossa. Sitä on kuitenkin hankala tutkia ja yleensä ei voida tietää, onko vika munasoluissa vai siittiöissä. Silloin voidaan kokeilla hedelmöittää munasolut luovutetuilla siittiöillä. Jos niistä ei edellenkään tule blastoja, vika on todennäköisesti munasoluissa. Seuraavaksi kannattaa kokeilla luovutettuja munasoluja, jotka hedelmöitetään omilla siittiöillä.
Vika voi olla solulaboratoriossakin. Viljelymenetelmissä on eroja. Monet asiat vaikuttavat: miten soluja ja alkioita käsitellään, viljelynesteissä ja -kaapeissa on eroja, lämpötila, hapen ja hiilidioksidin määrä, onko kaapeissa ruuhkaa vai riittävästi tilaa, biologien ammattitaito ja niin edelleen.
Onko koeputkihedelmöityshoitojen raskautumistuloksiin vaikutusta sillä, johtuuko lapsettomuuden syy miehestä vai naisesta?
On sillä merkitystä. Jos vika on ainoastaan siittiöiden määrässä ja kaikki muut seikat ovat kunnossa, raskaustulokset ovat parhaita.
Jos lapsettomuuden syy on naisessa ja varsinkin, jos on useita syitä, esimerkiksi munasoluja on vähän, on endometrioosi, ja nainen on yli 38-vuotias, tulokset ovat huonommat.
Miten kohdun tai istukan verenkiertoa voisi parantaa?
Liikunta lisää kohdun ja istukan verenkiertoa, mutta ei sillä ole oleellista merkitystä raskauden alkamiseen. Verenkiertoa parantavia lääkkeitä on kokeiltu, mutta nekään eivät ole vaikuttaneet raskaustuloksiin.
Verenkierto vaikuttaa kuitenkin istukan toimintaan. Esimerkiksi tupakointi supistaa istukan verisuonia ja voi aiheuttaa istukan vajaatoimintaa. Jos istukka toimii luonnostaan huonosti, siihen on vaikea vaikuttaa. Verenkiertoa lisäävät lääkkeet eivät auta silloinkaan.
Onko raudalla vaikutusta miehen spermaan?
Voi olla vaikutusta, eikä ainakaan mitään haittaa. Eero Varila puhui luennon aikana siittiöiden laatuun ja määrään vaikuttavista asioista, joita ovat muun muassa elintavat, ympäristötekijät, sairaudet, oksidaatioon vaikuttavat kivesten suonikohjut, miehen ikä 45 vuotta tai yli, oksidatiivinen stressi ja solun hapettuminen. Tavallinen sperma-analyysi ei tästä kerro, mutta siittiöiden DNA:ta voidaan tutkia. Sermatrop Alfa -lääkkeestä voi olla hyötyä
Onko pyöräily alkionsiirron jälkeen jotenkin ongelmallista tai kiellettyä?
Tuoresiirron yhteydessä munasarjoissa voi yhä olla nestettä ja siksi aktiivista liikuntaa on syytä välttää. Pyöräillessä munasarja saattaa alkaa kiertyä, joten en suosittele.
Pakastetun alkion siirrossa munasarjoissa ei ole turvotusta, joten silloin saa liikkua ihan vapaasti. Alkio ei tipu pois, vaikka joku juoksisi maratonin siirron jälkeen.
Suositteletko käyttämään lisäravinteita kuten Ubikinon ja Nac?
Terve ihminen, jolla on terveet, normaalit elintavat tuskin hyötyy mistään lisäravinteista. Ubikinonista voi kuitenkin olla hyötyä, jos munasoluja on vähän ja on yli 40-vuotias.
Onko kohdun aikaikkuna yksilöllä yleensä kierrosta toiseen sama vai voiko se vaihdellakiertojen välillä suurestikin?
Se on sama kierrosta toiseen. Ovulaatio voi vaihdella paljonkin, mutta kun se tapahtuu, kohtu aktivoituu samalla tavalla ovulaation jälkeen. Useimmilla naisilla kohtu on parhaimmillaan viiden päivän kuluttua ovulaatiosta.
Jos ejakulaatiossa on ongelmia eli miehellä ongelmia laueta tiheästi, niin kannattaako satsata mieluummin muutama päivä ennen ovulaatiota, jolloin siittiöt olisivat varastossa odottamassa ovulaatiota vai mieluummin satsata siihen, että ejakulointi tapahtuisi samana päivänä kuin oletettu ovulaatio tapahtuu?
Siittiöt voivat odottaa munasolua, mutta munasolu ei odota siittiöitä. Hedelmöittyminen tapahtuu yhtä hyvin, jos siittiöt ovat odottamassa kolme päivää ennen ovulaatiota tai jos yhdyntä tapahtuu ovulaation aikoihin. Jos munasolu ei pääse hedelmöittymään ajoissa, se rupeaa hiipumaan. Siis mieluummin yhdyntä etukäteen kuin jälkikäteen.
Mitä mieltä olet akupunktion hyödyllisyydestä raskautumisessa? Jos tästä on hyötyä, miten, milloin ja mihin kehon osiin akupunktiota tulisi kohdentaa?
Eero Varila kertoi luennolla, että tätä on jonkin verran tutkittu. Voi olla hyötyä eikä ainakaan haittaa.
Onko oletetusti terveellä naisella (kierto säännöllinen, limakalvon paksuus ok, LH+ testattavissa joka kierrossa) pakastealkionsiirto aiheellista tehdä lääkkeillä tuettuun vai kokonaan luonnolliseen kiertoon? Voiko lääkkeestä (esim. Letrozol) ollakin jotain haittaa siirtoa ajatellen?
Ovulaatiokierto on parempi kuin kokonaan lääkkeellinen kierto. Ajoituksen kannalta niin sanottu. modifioitu luomukierto on kaikkein paras. Ovulaatio ajoitetaan lääkkeellisesti. Lisäksi pidetään huolta, että progesteronipitoisuus on riittävä siinä vaiheessa, kun alkio alkaa kiinnittyä.
Millaista lääkehoitoa suositellaan endometrioosiin, jos BLC6 on koholla?
Jos BLC6 on vähän koholla, pelkkä Letrozol voi riittää. Jos BLC6 on reilusti koholla, olisi hyvä käyttää niin sanottua kuivatushoitoa (GnRH-agonisti + Letozoli + e-pillerit).
Onko eroa siirrolla lääkkeelliseen ja luonnolliseen kiertoon?
Raskaudet saadaan alkamaan yhtä hyvin lääkkeellisellä kierrolla ja ovulaatiokierrolla. Synnytyksiä on jopa 20 prosenttiyksikköä enemmän, kun siirto tehdään ovulaatiokierrolla.
Lääkkeellisessä kierrossa annetaan estrogeeniä ja progesteronia. Ovulaatiokierrolla munasarjat tuottavat myös muita hormoneja ja proteiineja, muun muassa relaksiinia. Raskaus ei ole silloin pelkästään lääkkeiden varassa. Lisäksi oma hormonitoiminta vaikuttaa istukan toimintaan. Raskausmyrkytyksen riski on merkittävästi suurempi lääkkeellisessä kierrossa.
Onko verensokereiden heittelyllä merkitystä alkion kiinnittymiseen tai munasoluun?
Normaalitilanteessa ei ole merkitystä. Jos on diabetes, hoidon pitäisi olla hyvässä tasapainossa ennen raskauden alkamista.
Minulla on PCOS. Minulla on oma ovulaatio mutta on ohut limakalvo ja munasolun laatu on heikko (tiputtelua ennen varsinaisia kuukautisia). Otan Terolutin kaksi päivää ovulaation jälkeen kiinnittymisen avuksi. Auttaako tämä yhtään raskautumisen mahdollisuuteen, jos munasolu jo aikaisemmaltaan on heikko?
Tiputtelu ei tarkoita sitä, että munasolu tai alkio olisi huono. Tiputtelu johtuu siitä, että keltarauhanen ei tuota riittävästi progesteronia. Tukilääkitys on ilman muuta tarpeen. Terolut voi riittää, samoin emätintabletit ja -puikot. Joskus käyetään yhtä aikaa sekä tabletteja että emätinlääkkeitä, ja lisäksi voidaan antaa vielä progesteronipistoksia. Annos pitäisi räätälöidä yksilöllisesti mittaamalla veren progesteronipitoisuutta.
Ohutta limakalvoa voidaan hoitaa erilaisilla lääkkeillä. Sekin täytyy junailla yksilöllisesti.
Miten ylipaino voi vaikuttaa munasoluun tai alkion kiinnittymiseen?
Ylipaino heikentää raskausmahdollisuutta. Se ei vaikuta munasolun laatuun, mutta ylipainoisilla voi olla paljon munarakkuloiden aiheita. Silloin ovulaatio tapahtuu huonommin, ja IVF-hoidossa munarakkuloita voi tulla herkästi liikaa, jolloin niitä on vaikea saada kypsymään.
Lohdullista on se, että yllättävän pienikin painonpudotus voi auttaa paljon. Jos on 30 kg ylipainoa, kaikkea ei tarvitse saada pois. Viiden kilon pudotus voi vaikuttaa paljon munasarjoihin.
Kommentti osallistujalta luennon aikana: Monivitamiinissa on D-vitamiinia 10 mikrogrammaa, mikä on todella pieni määrä. Itselläni todettiin D-vitamiininin puutos, kun olin syönyt vain tuota monivitamiinia.
D-vitamiinipitoisuus on helppo mitata verikokeesta. Sitten ei tarvitse arvailla, onko sitä tarpeeksi.
Linkkejä
- Henkilöhaastattelussa lapsettomuuslääkäri Eero Varila: Lasta toivovien auttaminen on luottamustehtävä
- Simpukka ry myönsi pitkän linjan lapsettomuuslääkäri Eero Varilalle elämäntyöpalkinnon Lapsettomien lauantaina 10.5.2025. Lue lisää täältä: Simpukan Helmi 2025.
- Lapsettomuuden hoito
- Simpukan verkkoluennot
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden vertaistuki- ja asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.
Sote-alan järjestöihin kohdistuu massiivia rahoitusleikkauksia. Simpukan työn jatko on epävarmaa. Tule rinnallemme seisomaan ja tukemaan tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä. Emme pärjää enää yksin! Liittymällä Simpukan jäseneksi saat sähköisen Simpukka-lehden luettavaksi neljä kertaa vuodessa sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamia jäsenetuja.