Elämäntilannelapsettomuus on moninainen kokemus

Koonnut Emilia Nevalainen.

Julkaisemme Simpukan somessa sanottua -osiossa someseuraajiemme vastauksia Instagramissa esittämiimme kysymyksiin. Tällä kertaa aiheenamme oli elämäntilannelapsettomuus. Kysyimme seuraajiltamme, miten elämäntilanteeseen liittyvät tekijät ovat estäneet heitä lapsitoiveen toteuttamisessa.

Kysyimme Simpukan Instagramissa elämäntilannelapsettomuuden kokemuksesta ja siihen saadusta tuesta. Simpukan seuraajat kertoivat kyselyssä hyvin monenlaisten elämäntilanteiden vaikuttaneen siihen, että lapsitoiveen toteuttaminen ei ole onnistunut. Tällöin puhutaan elämäntilannelapsettomuudesta eli tilanteesta, jossa lasta toivova joutuu siirtämään tai luopumaan lapsitoiveestaan pääasiassa elämäntilanteeseen liittyvän syyn takia. 

Vastauksissa kerrottiin kumppanin erilaisesta lapsitoiveesta, sopivan kumppanin puuttumisesta, työelämän asettamista esteistä, taloudellisista huolista, terveydentilasta johtuvista haasteista sekä elinympäristön vaikutuksista. Näiden tekijöiden kuvattiin vaikuttaneen myös yhtäaikaisesti toistensa kanssa elämäntilannelapsettomuuteen. 

Vastauksissa nousi esiin myös, kuinka elämäntilanne esimerkiksi töiden ja taloudellisen tilanteen suhteen voi vaikuttaa mahdollisuuksiin käydä hedelmöityshoidoissa. Tällaisissa tilanteissa voi olla vaikea erottaa toisistaan elämäntilannelapsettomuutta ja lääketieteellistä lapsettomuutta. 

Kumppanin erilainen lapsitoive

Kumppanin erilainen lapsitoive tai sopivan kumppanin puuttuminen olivat Simpukan seuraajien vastauksissa yleisin este lapsitoiveen toteuttamiselle. Kumppani ei välttämättä toivonut lapsia ollenkaan tai kumppanin kanssa oli erimielisyyksiä lapsitoiveen toteuttamisen ajankohdasta ja lapsien määrästä.

Kumppanin puuttuminen tai huono suhde

Monet vastaajat kertoivat kumppanin puuttumisesta. Nykyinen kumppani tai parisuhde saatettiin myös kokea turvattomaksi lapsitoiveen toteuttamiselle. 

Esille nousi myös mahdollisuus itselliseen äitiyteen, jossa lapsitoivetta lähdetään toteuttamaan ilman kumppania. Lahjasoluhoidoilla toteutettava itsellinen äitiys on mahdollista tällä hetkellä Suomessa vain naisille. Hedelmöityshoitojen rajoitukset aiheuttavat rakenteellisen esteen itsellisti lasta harkitsevien lapsiperheellistymiselle.

Työelämä

Työhön liittyen vastaajia mietitytti työsuhteen epävarmuus sekä oman työn ja työelämän käytäntöjen yhteensopiminen lapsiperheellistymisen kanssa. Lapsettomuuskokemuksen ja erilaiset lapsiperheellistymisen muodot sekä lapsiperheet huomioiva työelämä on siis tärkeässä roolissa lapsitoiveen tukemisessa.

Talous

Osa vastaajista kertoi taloudellisen tilanteensa vaikuttaneen lapstitoiveen toteuttamisen siirtämiseen. Oma taloudellinen tilanne oli heikentynyt esimerkiksi opiskelun takia tai sen ei katsottu kestävän lapsitoiveen toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Terveydentila ja ympäristö

Vastauksissa nousi esiin eri tasot, joilla omaa lapsiperheellistymisen mahdollisuutta arvioitiin. Niissä näkyi esimerkiksi hyvin henkilökohtainen oman jaksamisen taso, käytännöllinen elinympäristön realiteettien arvioiminen sekä laajempi yleisen maailmantilanteen pohtiminen.

Läheisten suhtautuminen elämäntilannelapsettomuuteen

Elämäntilannelapsettomat kertovat saaneensa vaihtelevasti tukea läheisiltään. Moni kertoi jaetusta surusta ja saamastaan ymmärryksestä. Osa on kuitenkin kokenut lapsettomuuskokemuksen vähättelyä. Moni kertoi myös, että asiasta ei ole puhuttu lainkaan.

Ymmärtämättömyys ja puhumattomuus voivat osaltaan johtua siitä, että elämäntilannelapsettomuuden kokemus tunnistetaan ja tunnustetaan yhteiskunnassa heikosti. Tilanne, jossa lapsitoivetta siirretään tai siitä luovutaan kokonaan elämäntilanteen takia ei ole yhteiskunnasta irrallinen yksilön valinta. Siihen vaikuttavat monet asiat sosiaalietuuksista työelämän rakenteisiin asti, kuten Simpukan seuraajien vastaukset kertovat.

Elämäntilannelapsettomalla on kaikkien tahattomasti lapsettomien tavoin oikeus tilanteen aiheuttamaan suruun ja muihin tunteisiin sekä tukeen. Simpukan toimintaan ja vertaistuen piiriin ovat tervetulleita kaikki tahattomasti lapsettomat lapsettomuuden syyhyn katsomatta. 

Vertaistukea Simpukasta

Simpukan kautta voit löytää toisia tahatonta lapsettomuutta kohdanneita ja saada sekä antaa vertaistukea. Simpukka tarjoaa monenlaista vertaistukea eri elämäntilanteissa oleville tahattomasti lapsettomille. Voit lukea lisää ryhmistä, tapaamisista ja chateistä tästä linkistä.

Vertaistukeen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Simpukan vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaan: Anniina Valkonen, anniina.valkonen(at)simpukkary.fi, +358 40 5325 390.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.

Simpukka-lehti on Simpukka ry:n jäsenlehti. Liittymällä Simpukan jäseneksi, saat sähköisen lehden luettavaksi neljä kertaa vuodessa.

• Liity Simpukan jäseneksi. 
• Lahjoita tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen tehtävän työn tukemiseksi.