Lapsettomuuden puheeksiotto terveydenhuollossa

Teksti Maisa Aura ja Noora Vaittinen

Terveydenhuollon ammattilaisilla on suuri rooli lapsettomuuden puheeksiotossa erityisesti silloin, kun tieto kerrotaan ensimmäisen kerran. On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat lapsettomuuden taustalla olevat syyt ja osaavat kohdata asiakkaita yksilöllisesti ja sensitiivisesti.

Tahaton lapsettomuus on yleinen ilmiö, mutta yhä vaikeasti puhuttava. Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. (Lehto 2019.) Terveydenhuollon ammattilaisilla on suuri rooli lapsettomuuden puheeksiotossa erityisesti silloin, kun tieto kerrotaan ensimmäisen kerran. Tässä artikkelissa viittaamme juuri tällaiseen tilanteeseen. Tämä hetki voi olla asiakkaalle hyvin raskas ja merkityksellinen, sillä kyse ei ole vain sairauden toteamisesta vaan elämän odotusten ja suunnitelmien muutoksesta.

Lapsettomuutta voivat kokea hyvin eri elämäntilanteissa olevat ihmiset, kuten itsellisesti lasta toivovat, sateenkaariperheet, useita keskenmenoja kokeneet, sijaissynnytystä tarvitsevat, kohduttomat ja lahjasoluilla lasta toivovat. Kokemus lapsettomuudesta vaihtelee yksilön ja elämäntilanteen mukaan. Nais-miesparit kokevat usein häpeää, surua ja psyykkistä kuormitusta biologisen lastensaannin epäonnistumisesta, kun taas sateenkaariperheet tai sijaissynnytystä tarvitsevat voivat kokea yhteiskunnallisia ja rakenteellisia esteitä vanhemmuudelleen. Siksi on tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat lapsettomuuden taustalla olevat syyt ja osaavat kohdata asiakkaita yksilöllisesti ja sensitiivisesti. (Simpukka 2022.)

Kohtaaminen jää mieleen

Ammattilaisen tapa kohdata asiakas vaikuttaa ratkaisevasti hoitosuhteen rakentumiseen ja asiakkaan kokemukseen. Hyvä kohtaaminen onnistuu vain silloin, kun asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti yksilönä eikä vain sairautta sairastavana. Lapsettomuuden kanssa kamppailevan asiakkaan kohtaaminen edellyttää terveydenhuollon ammattilaisilta erityistä herkkyyttä. Kohtaamisen tulee aina olla tilannetietoista, läsnä olevaa, kunnioittavaa, rauhallista ja arvostavaa. (Salminen-Tuomaala 2024.)

Lapsettomuus koskettaa ihmisiä eri tavoin, sillä jokaisen kokemus on yksilöllinen. Toisille lapsettomuudesta puhuminen on helppoa, kun taas toisille aihe voi olla äärimmäisen vaikea. Ammattilaisten ja läheisten on tärkeää osoittaa kuuntelutaitoa sekä välttää liiallista neuvomista tai utelua aiheesta. (Simpukka) Asiakkaan kohtaamiseen ei ole sääntökirjaa, jota tulisi noudattaa. Terveydenhuollon ammattilaisen on tärkeää varmistaa, että lapsettomuutta kokeva henkilö saa tarvitsemansa tuen ja ymmärryksen. Tuki ei tarkoita pelkästään konkreettisten neuvojen antamista, vaan se ilmenee myös aidossa kuuntelemisessa, läsnäolossa ja arvostavassa kohtaamisessa. Monille lapsettomille juuri tämä on merkityksellisintä. (Gleaton 2023.)

Tahattomasti lapsettomat eivät vaadi erityiskohtelua. Yhtä lailla he myös haluavat tulla nähdyksi ja kuulluksi. (Paavilainen 2015.) Lapsettomien kanssa keskustelu olisi hyvä aloittaa hyvin neutraalisti hyödyntäen avoimia kysymyksiä kuten, “miten voit tänään, onko jotain tiettyä mistä haluat tänään keskustella tai kaipaatko lisää tietoa aiheesta”. Viittaus tulevaan sekä avointen kysymysten hyödyntäminen kertovat ammattilaisen välittämisestä, joka voi lisätä lapsettoman luottamusta ja tyytyväisyyttä hoitoon. (Mosconi ym. 2021.) Keskusteluissa on myös hyvä tuoda ilmi, että tahaton lapsettomuus on yleistynyt ja siksi lapsettomuutta kokevat eivät ole tilanteessaan yksin (Gleaton 2023). Lisäksi lapsettomille on hyvä viestiä, että tunteiden näyttäminen on sallittua. Myös ammattilainen tai läheinen voi ilmaista tunteitaan, mutta on muistettava, että lapsettomuus koskettaa eniten sitä kokevaa henkilöä. (Simpukka.)

Klitzman (2018) mukaan ystävällinen ja empaattinen kohtaaminen vaikuttaa merkittävästi lapsettomuushoitojen kokemukseen ja jopa tulokseen. Lapsettomat ovat kokeneet, että lääkärin, psykologien ja terapeuttien tapaamiset voivat parantaa hoitokokemusta ja lisätä tuen ja ymmärretyksi tulemisen tunnetta. Herkkää ja vaikeaa aihetta käsitellessä on terveydenhuollon ammattilaisena muistettava sanavalintojen ja äänensävyjen vaikutus asiakkaan kokemukseen. Luottamuksellinen ja kunnioittava vuorovaikutus voi lievittää potilaan kokemaa ahdistusta, häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta, joita lapsettomuuden kohtaaminen voi tuoda mukanaan.

Lapsettomuuden puheeksiotto terveydenhuollon ammattilaisena

Puheeksiottaminen tarkoittaa sitä, että esiin nousseesta huolesta aloitetaan avoin ja rakentava keskustelu. Puheeksiottamistilanteessa on tärkeää käyttää ymmärtävää kieltä ja hyödyntää vuorovaikutuksessa myös ilmeitä ja eleitä. Toista osapuolta tulee kuunnella ja kunnioittaa, jotta tilannetta voidaan käsitellä yhdessä. Keskustellessa lapsettomuudesta on havaittu, että hoitajan aito kiinnostuminen ja ymmärryksen luominen asiakkaan tilanteesta lisäsi turvaa ja antoi toivoa. Lisäksi tuen tarpeen tunnistaminen riittävän varhaisessa vaiheessa on arvostettua. (Kaunisharju & Laine 2019, 16.)

Ammattilaisen tehtävänä on löytää itselle parhaimmat työskentelytavat ja toimintatavat asiakohtaisesti. Huolellinen valmistautuminen, ennakointi ja asiakkaan yksilöllisyyden huomioiminen ovat avainasemassa. Puheeksiotolle on tärkeää varata hiljainen ja turvallinen ympäristö. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. (Kärki 2024.) Keskustelun tai tapaamisen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää lapsettoman kanssa hoitosuhdetta, joka saa lapsettomalle aikaan tunteen, että hän on arvostettu ja tuettu vaikeassa elämäntilanteessa (Eriksson & Arnkil 2012; Nyyti 2024).

Lapsettomat tarvitsevat tilaa vaikeille tunteille. Usein he kaipaavat tukea ja kuuntelijoita, jotka suhtautuvat empaattisesti eivätkä tuomitse tai anna ohjeita siitä mikä heidän tilanteessa olisi oikein ja väärin. (Paavilainen 2015). Vaikka ammattilaisena asioista on hyvä puhua suoraan, on samalla vältettävä asioiden liiallista kaunistelua (Simpukka 2022). Lapsettomuus voi olla joillekin hyvin traumaattinen kokemus (Kielek-Rataj. ym.2020). Tarkastellessa lapsettomuuden puheeksiottoa eteen nousi se, että nais-miesparien kohdalla usein miehelle annetaan tukijan rooli. Tukijan roolin olettaminen ei ole suotavaa, sillä puolisolla on myös oikeus surra, olla epävarma ja pelokas. (Tuomaala 2020, 10.) Ammattilaisina on tärkeää varmistaa, että mahdollinen puoliso saa riittävästi tukea ja sitä edellyttävällä tavalla sukupuolesta riippumatta.

Tahaton lapsettomuus voi johtua sekä lääketieteellisistä että elämäntilanteeseen liittyvistä syistä, ja puheeksiotto voi olla haastavaa erityisesti lääketieteellisten pulmien vuoksi. Nais-miesparien, naisparien ja itsellisten naisten lapsitoiveesta keskustelu on usein helpompaa kuin itsellisten miesten ja miesparien kohdalla. Suomessa sijaissynnytys on kielletty ja julkinen terveydenhuolto tukee naisparien lapsitoivetta, mikä asettaa lasta toivovat eriarvoiseen asemaan. Tutkimusten mukaan meillä ei ole tietynlaista ohjetta tai tapaa, miten mahdolliset haasteet raskautumisessa tulisi ottaa esille, mikä tekee puheeksiotosta vielä vaikeampaa. Mosconi ym. (2021) on kuitenkin ehdottanut, että lapsettomuuden puheeksiotossa voisi hyödyntää SPIKES-protokollaa, joka sisältää kuusi vaihetta. Nämä ovat asioiden järjestäminen, käsitys, suostumuksen kysyminen, tiedon jakaminen, empatia ja suunnitelma sekä yhteenveto.

Tässä menetelmässä on tärkeää luoda rauhallinen ympäristö ja syvä yhteys asiakkaaseen. On syytä selvittää, mitä asiakas jo tietää omasta terveydentilastaan. Tietoa tulee jakaa pieninä paloina, ymmärrettävässä muodossa, jotta asiakas pystyy sisäistämään sen helposti. On tärkeää jakaa tietoa hoitovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista mahdollisten lapsettomuushoitojen suunnittelun ja aloittamisen myötä. Samalla ammattilaisen tulee tunnistaa asiakkaan tunteet ja osoittaa empatiaa. Tunteille on annettava tilaa, jotta asiakas voi käsitellä niitä rauhassa. Lopuksi on hyvä tehdä yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelma ja yhteenveto käynneistä. Suunnitelmaan on hyvä kirjata ammattilaisen yhteystiedot, jotta asiakas voi olla yhteydessä jatkossakin. Tämän menetelmän käyttö voi tukea asiakkaan kokonaisvaltaista huomioimista ja varmistaa hoidon jatkuvuuden. (Mosconi ym. 2021.)

Keskustelun tueksi on hyvä ottaa käyttöön Bathe-potilashaastattelutekniikka. Menetelmä tarjoaa nopean ja helpon tavan tukea lapsetonta asiakasta viiden osa-alueen avulla: tausta, vaikutus, vaikeus, käsittely ja empatia. Taustalla kartoitetaan asiakkaan vointia, ja vaikutuksessa selvitetään, miten lapsettomuus vaikuttaa arkeen. Vaikeus keskittyy siihen, mikä tilanne koetaan haastavimmaksi, ja käsittelyssä pohditaan selviytymiskeinoja. Lopuksi ammattilainen osoittaa empatiaa vahvistamalla läsnäolonsa ja tuen. Tämä lähestymistapa lisää ymmärrystä asiakkaan kokemuksesta ja edistää tyytyväisyyttä sekä voimaantumista. (William ym. 2018.) Lisäksi motivoivasta keskustelumallista voi olla hyötyä. Se perustuu ammattilaisen ja asiakkaan väliseen kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Mallin avulla lapseton saa mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään (Angle 2024.)

Lapsettomat kaipaavat avointa viestintää ja yhdenvertaisuutta

Wang ym. (2024) toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan lapsettomat ovat pääosin tyytyväisiä terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen, mutta kehittämisen varaa on kommunikaatiossa, päätöksenteon selkeydessä ja tuen tarjoamisessa. Kyselyn vastaajista 80 % piti ammatillisuutta korkeatasoisena ja vain 30 % koki viestinnän laadukkaaksi. Lisäksi hoidon saavutettavuus ja tuen riittävyys jakavat mielipiteitä. Parantamalla viestintää, asenteita ja hoidon läpinäkyvyyttä esimerkiksi koulutuksen avulla voitaisiin merkittävästi edistää lapsettomien hoitokokemusta ja sitoutumista hoitoon.

Lapsettomuus on raskasta niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti. Özturk ym. (2021) on havainnut monenlaisia puutteita lapsettomuushoitoihin liittyvässä kohtaamisessa ja palvelujärjestelmässä. Terveydenhuollon ammattilaisilla voi yhä tänä päivänä esiintyä ennakkoluuloja ja stereotyyppisiä käsityksiä. Esimerkiksi nuorten aikuisten lapsettomuutta ei aina oteta vakavasti, sillä saatetaan ajatella, ettei vanhemmuudella ole vielä kiire. Toisaalta osa ammattilaisista saattaa pitää hedelmöityshoitoja ainoastaan nais-miesparien asiana tai korostaa, että lapsella tulisi olla kaksi vanhempaa. Palautetta on tullut myös huolen vähättelystä sekä kokemuksesta, ettei sopivaa ammattilaista ole löytynyt. Joissain tapauksissa tämä on johtanut palveluntarjoajan vaihtoon, hoitojen keskeyttämiseen tai jopa niiden lopettamiseen. (Özturk ym. 2021.)

Kaikki lapsettomat eivät ole saaneet kuitenkaan huonoa kohtelua. Usealla on kuitenkin positiivisia kokemuksia hoidoista ja ammattilaisten toiminnasta. Lapsettomat toivovat terveydenhuollon ammattilaisilta empaattista ja myötätuntoista kohtaamista sekä avointa viestintää, sillä tällä hetkellä nämä tarpeet eivät toteudu. Lisäksi lapsettomat ovat ehdottaneet, että neuvonta ja terapia tulisi olla osana lapsettomuusprosessia. Lapsettomuushoitoihin pääsyn ei tulisi riippua varallisuudesta tai asuinpaikasta. Nämä pienet, mutta suuret muutokset parantaisivat hoitokokemusta ja tukisivat lapsettomien hyvinvointia. (Özturk ym. 2021.)

Konkreettiset ohjeet ammattilaisille

Luo turvallinen ilmapiiri. Varmista, että tila on rauhallinen ja että ylimääräiset häiriötekijät on poistettu.
Aloita neutraaleilla kysymyksillä, kuten miten olet voinut tai mistä haluaisit tänään keskustella.
Käytä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ilmeiden ja eleiden lisäksi. Varmista ymmärrys.
Kuuntele ja vältä liiallista neuvomista.
Tuo esiin, että asiakas ei ole lapsettomuusasioiden kanssa yksin.
Huomioi myös mahdollinen puoliso.
Varmista hoidon ja tuen jatkuvuus.
Kehitä jatkuvasti omaa osaamista.

Lopuksi

Lapsettomuudesta eli inferteliteetistä puhutaan, kun nais-miesparin raskaus ei ole alkanut vuoden kuluessa säännöllisestä, suojaamattomasta yhdynnästä huolimatta (Tiitinen 2022). Tahaton lapsettomuus koskettaa sekä miehiä että naisia, mutta myös sateenkaariperheitä ja itsellisesti lasta toivovia, joille perheen perustaminen voi olla riippuvainen esimerkiksi lahjasoluista tai sijaissynnyttäjästä. Lapsettomuuden riski kasvaa iän myötä. Nais-miesparien suositellaan hakeutumaan lapsettomuustutkimuksiin viimeistään vuoden yrittämisen jälkeen (Felicitas Mehiläinen 2024). Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla lääketieteeseen tai elämäntilanteeseen liittyviä syitä, kuten endometrioosi, PCOS, sopivan kumppanin puute ja taloudellinen tilanne. (Tiitinen 2022).

Tilastokeskuksen (2023) mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 1 466 954 perhettä, mikä on 2 186 enemmän kuin edellisenä vuotena. (Tilastokeskus 2023.) Perherakenne on kuitenkin muuttunut viime vuosina, sillä nykyisin yleisin perhemuoto on aviopari ilman lapsia. (Tilastokeskus 2021.) Lisäksi lapsiperheiden määrä on laskussa, sillä vuonna 2023 niitä oli 550 183, mikä vastasi 38 prosenttia kaikista perheistä (Tilastokeskus 2023.)

Suomen syntyvyys on ollut laskussa vuoden 2011 jälkeen. Vuonna 2021 syntyi 49 726 lasta, ja määrä laski edelleen 45 186 lapseen vuonna 2022. Pandemian aikana kuitenkin syntyvyys nousi hetkellisesti, mutta lasku on jatkunut vuoden 2022 jälkeen. (THL 2024.)

Artikkeli on laadittu yhteistyössä Simpukka ry:n ja LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden Maisa Auran ja Noora Vaittisen kanssa osana heidän kehittämistehtäväänsä.

Lähteet

Angle, S. 2024. Motivoiva keskustelu. Oppiportti. Kustannus oy Duodecim. 10.10.2024. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/dvk00017

Eriksson, E. & Arnkil, T.E. 2012. Huoli puheeksi -opas varhaisista dialogeista. Opas 60. Stakes. 8. painos. Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. (Stakes). Viitattu 18.3.2025. Saatavissa https://kirjakauppa.thl.fi/sivu/tuote/huoli-puheeksi/110532

Felicitas mehiläinen 2024. Naisen lapsettomuus. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://felicitas.mehilainen.fi/palvelut/lapsettomuustutkimukset/tietoa-lapsettomuudesta/naisen-lapsettomuus/

Gleaton, K. 2023. What to say to someone struggling with infertility. Natalist.com. Viitattu 8.3.32025. Saatavissa https://natalist.com/blogs/learn/what-to-say-to-someone-going-through-infertility?srsltid=AfmBOortPTYyQPE6boDBAfSe4gNzuj9AFeZEYDth1uPv1UxXOAmxC3sD

Kaunisharju, M. & Laine, M. 2019. Tahattomasti lapsettomien pariskuntien selviytymistä edistävä tuki. Opinnäytetyö. Seinäjoen-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/186726/Laine_Milla.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kielek-Rataj, E., Wendolowska, A., Kalus, A., Czyzowska, D. 2020.Openess and Communication Effects on Relationship Satisfaction in Women Experiencing Infertility or Miscarriage: A Dyadic Approach.mdpi.com Viitattu 22.3.2025. Saatavissa https://www.mdpi.com/1660-4601/17/16/5721

Klitzman, R. 2018. Impediments to communication and relationships between infrtility care providers and patiens. Bmcwomenshealth.biomedcentral.com. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://bmcwomenshealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12905-018-0572-6

Kärki, K. 2024. Lääkärin lause romahdutti haaveet – Lapsettomuus on kriisi, joka koskettaa joka viidettä suomalaista. Kaleva.fi. Viitattu 8.3.2025. Saatavissa https://www.kaleva.fi/laakarin-lause-romahdutti-haaveet-lapsettomuus-on/8107526

Lehto, S. 2019. Lapsettomuus jättää pysyvän jäljen. Perheyhteiskunta.fi. Viitattu 18.3.2025. Saatavissa https://www.perheyhteiskunta.fi/2019/01/10/lapsettomuus-jattaa-pysyvan-jaljen/

Mosconi, L., Cresioli, G., Vannaci, A. & Rovaldi, C. 2020. Communication of Diagnosis of Infertility: A Systematic Review. Frontiersin.org. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2021.615699/full

Nyyti ry. 2024. Opiskelijoiden mielenterveyttä tukeva järjestö. Nyyti.fi. Viitattu 8.3.2025. Saatavissa https://www.nyyti.fi/puheeksi-ottaminen/

Paavilainen, M. 2015. Mitä jokaisen psyyke ammattilaisen tulee tietää lapsettomuudesta. Viitattu 10.3.2025. Saatavissa https://ovumia.fi/blog/mitae-jokaisen-psyyken-ammattilaisen-tulee-tietaeae-lapsettomuudesta/

Salminen-Tuomaala, M. 2024. Arvokas, ammatillinen kohtaaminen hoitotyössä. Julkaisut SEAMK. Lehtiseamk.fi. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/arvokas-ammatillinen-kohtaaminen-hoitotyossa/

Simpukka ry. 2022. Psykososiaalinen tuki osana lapsettomuuskokemusta. Simpukka ry. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://simpukkary.fi/tietoa/psykososiaalinen-tuki-osana-lapsettomuuskokemusta/

Simpukka ry. Läheisille: Kuinka auttaa lapsetonta? Simpukka ry. Viitattu 14.3.2025. Saatavissa https://simpukkary.fi/tietoa/kuinka-auttaa-lapsetonta/

THL. 2024. Ennakkotieto: Perinataalitilasto -synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet vuonna 2023. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet

Tiitinen 2022. Lapsettomuus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy duodecim 22.09.2022. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151

Tilastokeskus 2021. Perheiden määrä väheni vuonna 2021. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/cku2jk59k8sbo0c58x6z45mhx

Tilastokeskus 2023. Perheiden määrä kasvoi hieman vuonna 2023. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/clmyj8x2j81or0cutxcbkj1z0

Tuomaala, N. 2020. Lapsettomuudesta selviäminen. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347823/Tuomaala_Noora.pdf?sequence=3

William, E., Cayley, JR., MD,. MDIV. 2018 Four Evidence-based communication strategies to enhance patient care. Aafp.org. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.aafp.org/pubs/fpm/issues/2018/0900/p13.html?gad_source=1&gbraid=0AAAAADqroVuRGl92XpfmyXuirVLXwzHyg&gclid=Cj0KCQiAlbW-BhCMARIsADnwasoHd_FHyG3M7WB7fkHXAZZtslitLUDfXpVRumr47d1GDfhIyLlzhc0aAuUsEALw_wcB

Özturk, R., Herbell, K., Morton, J., Bloom, T. 2021. The worst time of my life: Treatment-related stress and unmet needs of women living with infertility. Pmc.ncbi.nih.gov. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8324009/