Lapsettomuussuru kulkee mukana koko elämän 

Yksi viidestä lasta toivovasta kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Joskus lapsettomuuspolku johtaa lopulliseen lapsettomuuteen, eli tilanteeseen, jossa perheeseen ei saada yhtään lasta. Lapsitoiveesta luopuminen on koko elämän mittainen kriisi ja kasvutarina. Lapsettomien yhdistys Simpukan viesti on, että elämä ilman lastakin on hyvää ja arvokasta. Simpukan lopullisesti lapsettomien SYKE-verkosto juhlii 10-vuotista vertaistukimatkaansa 23.–28.10. 

Lapsen saaminen on monelle elämän suurin haave. Yksi viidestä lasta toivovasta kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Osa lasta toivovista jää lopullisesti lapsettomaksi terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Joskus tahattoman lapsettomuuden syytä ei saada selvitettyä. 

Tahattoman lapsettomuuden kokemus ja lopullinen lapsettomuus tuovat mukanaan aaltomaisesti liikkuvan surun, jonka alkua ja loppua on vaikea nähdä. Moni saattaa pohtia, onko suru lapsettomaksi jäämisestä oikeutettua ja hyväksyttyä surua. Lapsettomuussuru poikkeaa muista suruista vahvasti sillä, että surulla ei ole konkreettista, näkyvää kohdetta. 

– Lopullisessa lapsettomuudessa menetetään potentiaalinen lapsi tai lapset, jotka ovat mielessä rakentuneet osaksi omaa tulevaisuutta ja minäkuvaa. Tilanne muuttaa koko loppuelämän, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio. 

Tahattoman lapsettomuuden suruun liittyy myös muita voimakkaita tunteita, kuten pettymystä, pelkoa, yksinäisyyttä, kateutta ja vihaa. Voi olla vaikeaa jäsentää ja käsitellä omia tunteitaan ja hyväksyä niitä. Kaikki tunteet ovat normaaleja ja ymmärrettäviä. 

Lapsitoiveesta luopuminen on iso kriisi

Lapsitoiveesta luopumiseen voidaan päätyä monia reittejä. Useimmille kokemus on rankka ja koko elämää ravisuttava. Lapsettoman tulevaisuuden hyväksyminen vaatii ensin luopumisen ja syvän surun kokemusta. Menetys on näkymätöntä, mielikuvissa hahmottuvaa kipua. Vaiheita voi verrata läheisen kuoleman läpikäymiseen.

– Siirtymävaihe on elämää mullistava mutta muille täysin näkymätön. Asian hyväksymiseen on lupa käyttää aikaa niin kauan kuin tarvitsee, riippumatta siitä, mitä lapsen saamiseksi on tehty. Jokaisen oma tilanne on yksilöllinen, ja jokainen on tehnyt lapsitoiveensa eteen riittävästi, muistuttaa Savio.

Vaikeaa on, että ympäristö muistuttaa jatkuvasti siitä, että oman elämän suurin toive ei koskaan täyttynyt.

– Tahattomaan lapsettomuuteen liittyy harmillisesti häpeän tunteita, joten surusta voi olla vaikea puhua muille. Yksin tai kaksin kannettu suru voi olla raskas, jos juuri kukaan ei tiedä tilanteesta. Surun kantamisessa on erityisesti apua vertaistuesta, ehdottaa Simpukan vertaistukikoordinaattori Viivi Selin.

Lapsettomuuskriisille ominaista on, että siinä ei voi turvautua hetkiin, joista on jäänyt onnellisia muistoja, kuten esimerkiksi läheisen kuolemaa surressa voi.

– Lapsettomuuspolun ainoa iloa tuottanut asia on saattanut olla toivo lapsen saamisesta tai hetken kestänyt raskaus, joka ei sitten johtanutkaan elävän vauvan syntymään. Usein surun kokemus muuttuu ajan kanssa siedettävämmäksi niin, ettei tuska enää estä elämän hyvistä puolista iloitsemista, Savio kertoo.

Vahvoja ulkopuolisuuden tunteita

Simpukan kohderyhmältään saamien tarinoiden ja Simpukan tekemien kyselytutkimusten mukaan tahattomasti lapsettoman elämän yksi vaikeimmista asioista on ulkopuolisuuden kokemus suhteessa muihin itsensä ikäisiin. 

Monet samassa iässä olevat saavat seurata lastensa kasvua ja ehkä myöhemmin kokea isovanhemmuuden. Perheen ja ystäväpiirin suhteet voivat muuttua tai viilentyä erilaisten elämäntilanteiden ja asian satuttavuuden vuoksi. 

Toinen kipeä asia on tunne siitä, että ympäristö ei noteeraa lapsettoman surua. Moni lapsettoman ympärillä sivuuttaa surun kommentoimalla, että lapseton voi nauttia omasta vapaudestaan ja rahoistaan tai ajatella, mitä kaikkea muuta hyvää elämässä löytyy. 

– Jos ei koskaan kohtaa samaa kokenutta, voi ajatella, ettei ole oikeutta olla surullinen. Vaikka kukaan ei ole kuollut, kokemukseen liittyy kuitenkin menetystä. Ilon ja elämän merkityksellisyyden löytyminen muualta kuin lapsiperhearjesta on tärkeää, mutta se ei poista surun kokemusta, sanoo Selin. 

Kohderyhmältä kuulluissa tarinoissa korostuvat myös muiden ajattelemattomuus, töykeys ja oletukset siitä, että kaikilla on lapsia. Kipeästä lapsettomuudesta kerrottaessa juttukaveri saattaa ohittaa asian kommentoimatta ja siirtyä kertomaan, miten suuren ja onnellisen perheen hän on itse saanut.

Elämä on arvokasta ilman lastakin

Lapsettomien yhdistys Simpukan mottona on, että elämä ilman lastakin on hyvää, arvokasta ja merkityksellistä. Elämästä löytyy monenlaisia ilonaiheita ja voimavaroja vaikka toive lapsesta ei toteudu. 

Saman kokeneiden kanssa ei tarvitse selittää omaa kokemusta, tunteita ja ajatuksia. On tärkeää kuulla, että ei ole tilanteessa yksin.

– Asian hyväksymisen jälkeen maailma voi avartua. On yksilöllistä, mikä kenenkin kohdalla on riittävän merkityksellistä ja tuottaa hyvinvointia omaan arkeen. Surrakin yhä saa. Suru saattaa olla edelleen läsnä hetkittäin ja saattaa aktivoitua joissain tilanteissa, Selin sanoo.

Simpukka on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Yhdistys tekee tahatonta lapsettomuutta tutuksi ilmiönä ja kokemuksena tiedon, tuen ja vaikuttamistyön avulla. Simpukan tavoitteena on, että kukaan tahattoman lapsettomuuden Suomessa kohdannut ei jää yksin. 

Simpukan vuoden 2024 teemana on tahattomasti lapsettomana Suomessa. Vuoden painopistealue on erityisesti yhteiskunnallisissa teemoissa. 

– Yhteiskuntamme on lapsiperhenormatiivinen. Tahattomasti lapsettomat kohtaavat syrjintää työvuoro- ja lomasuunnittelussa, ja esimerkiksi vanhustenhuollossa on oletus, että lapset huolehtivat vanhemmistaan. On tärkeää tunnistaa yhteiskunnassamme yksin ja kaksin asuvat, joilla ei ole lapsia, Savio muistuttaa. 

Lopullisesti lapsettomien Syke-viikko 23.–28.10.2023 

Simpukan yksin ja kaksin elävien, lopullisesti lapsettomien SYKE-verkosto täyttää tänä vuonna 10 vuotta. SYKE-verkosto on lopullisesti lapsettomien yhteisö, johon kaikki lopullisesti lapsettomat ovat tervetulleita. 

Verkosto juhlii kymmenvuotista vertaistukimatkaansa 23.–28.10. Juhlaviikon ohjelmassa on muun muassa verkoston historiikin julkaisu, vertaistapaamisia, 10-vuotisjuhla ja verkkoluento aiheesta Luovuus voimavarana ja vertaistukena, lopullisen lapsettomuuden hyväksymisen äärellä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio, piia.savio@simpukka.info.