Muistan itkun ja sen, kuinka juttelin alkiolle
Tarinoita lapsettomuudesta: tahaton lapsettomuus, sekundaarinen lapsettomuus, keskenmeno, kohduttomuus
Ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt lapsi oli kohta kolmevuotias. Muistan vetäneeni pulkassa muksua lumihangessa, matkalla terveyskeskukseen lääkäriin, aiheena toive toisesta.
Vuosi oli yritetty ja kaikki seksiin liittyvä oli jo pakkopullaa. Meinaa olla vieläkin.. Naiseus on kadonnut. Silloin takaraivossa hakkasi vain toive toisesta: jotta ensimmäinen saisi kasvaa toisen kanssa. Ettei jäisi yksin, kun itse vanhenemme. Joku kenen kanssa jakaa asioita, tapella ja rakastaa.
Lapsi kirjoitti alakouluikäisenä huterilla aakkosilla minulle lapun, että toivoisi, että minun vatsassani kasvaisi vauva. Muut lisääntyivät kanien lailla. Se surun määrä oli käsittämätön ja on edelleen.
Kymmenet alkionsiirrot
Muistan alituisen itkun, hedelmättömyyden syyn löytymisen, piikitykset, punkiot ja tylyt lääkärit. Turhan toiveikkaat, kymmenet alkionsiirrot, kuinka juttelin alkiolle.
Kuinka tankkasin rakon täyteen ennen siirtoa, jotta kohtuuni näkisi paremmin. Pahimman olon koin, kun pönttöön putosi valtavia hyytymiä ja jouduin naistenpolille synnyttävien kanssa potemaan keskenmenoa.
Muut heijasivat itseään supistuskivuissa ja höpisivät vauvoista – minä sain tyhjennyslääkkeet. Olin vihainen silloin ja olen edelleen.
Keskusteluavulle tarvetta
Lapsettomuuspolin kautta sai keskusteluapua vain itsetuhoisuuden ollessa kyseessä, mikä on aivan uskomatonta…
Jokainen tarvitsee apua lapsettomuuden herättämissä tunteissa. Sekundaarinen lapsettomuus on vieläkin iso möykky, jota kannan mukanani. Onhan meillä jo yksi, moni sanoi. Lopulta en puhunut asiasta enää läheisillekään, koska aina sai vähättelyä osakseen.
Ei muka kannattaisi surra sitä, mitä ei edes ollut. Viimeiset alkiot tuhottiin viisi vuotta sitten ja muistan sen kuin eilisen. Kuinka kerroimme pienelle pojalle, ettei hän koskaan saisi sisarusta.
Viime vuoden lopulla kohtuni poistettiin valtavan myooman vuoksi, jota ei hoitojen aikana vielä ollutkaan. Ja viimeksi eilen tuttava kyseli, enkö minäkin voisi vielä vauvan tehdä.
Elämä on julmaa.
Anna
Simpukka ry:n vuoden 2024 teemana on Tahattomasti lapsettomana Suomessa. Simpukka kerää ja jakaa vuoden 2024 ajan tahatonta lapsettomuutta kohdanneiden kirjoituksia, jotka liittyvät yhteiskuntaan. Voit kirjoittaa omista kokemuksistasi, mielipiteitäsi tai kannanottojasi.
- Tarinoita lapsettomuudesta kirjoitusohjeet ja lomake.
- Liity Simpukan jäseneksi: Simpukan jäsenyys.
- Lahjoita tahatonta lapsettomuutta kokevien hyvinvoinnin eteen tehtävälle työlle: Lahjoita Simpukalle.