Tavoitteena huomioiva keskustelukulttuuri
Koonnut Hanna Parviainen. Kuva Salli Moilanen.
Simpukka oli mukana Pudota-näytelmän esityksen yhteydessä järjestetyssä paneelissa. Jenni Haukion mukaan tahattoman lapsettomuuden ilmiön käsitteleminen on välttämätöntä kaikilla yhteiskunnallisen keskustelun tasoilla.
Simpukka oli mukana tahattoman lapsettomuuden aiheita ja taidetta käsitelleessä paneelikeskustelussa maaliskuussa Kahvila Willensaunassa Helsingissä.
WSOY:n, Kansallisteatterin ja Iloisen Talon järjestämässä tapahtumassa esitettiin Heini Junkkaalan käsikirjoittamasta ja ohjaamasta Pudota-näytelmästä visuaalisesti riisuttu kiertueversio. Toteutumattomasta lapsihaaveesta sekä irti päästämisen kauhusta ja keveydestä kertova teos pohjautuu tyttären ja äidin, Nelly Juulia Kärkkäisen ja Gitta Oksasen teksteihin ja haastatteluihin. Näytelmä sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vuonna 2023.
Esityksen jälkeen järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio, Kärkkäinen ja Oksanen. Keskustelua moderoi WSOY:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, tohtori Jenni Haukio.
Keskusteluissa nousi esille muun muassa huomiot, että taide ja teatteri voivat auttaa käsittelemään omaa lapsettomuutta, tarjota vertaistukea ja tehdä lapsettomuuden kokemusta näkyväksi suurelle yleisölle.
“Tämänkaltaisesta esityksestä voi heijastaa omia kokemuksia ja tuntemuksia lapsettomuudesta. Taide avaa tapoja käsitellä lapsettomuuden kokemusta. Taide vaikuttaa erityisesti tunnetasolla, menee tietoisuuttamme syvemmälle, tukee itsetuntemustamme ja vahvistaa itsereflektiokykyä. Se voi myös yhdistää ihmisiä ja tarjota tavan jakaa kokemuksia ja luoda vuorovaikutusta”, Savio sanoo.
Ymmärrystä lapsettomuuden kokemuksesta
WSOY:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Jenni Haukio, mistä syntyi ajatus WSOY:n, Kansallisteatterin ja Iloisen Talon yhteistyöstä?
”Läpimeno-kirja ilmestyi WSOY:ltä toukokuussa 2024. Samana syksynä keskustelimme Nelly-Juulian kanssa WSOY:n kirjallisuussäätiön illallisilla kirjasta ja Pudota-näytelmästä. Syntyi ajatus järjestää keskustelutilaisuus, jossa tahattoman lapsettomuuden teemaa käsiteltäisiin Nelly-Juulian ja Gitan kirjan pohjalta.
Miten tapahtuma otettiin vastaan?
”Tapahtuma otettiin jo ennakkoon vastaan innostuksella. Moni oli vaikuttunut näytelmästä, ja halusi tulla kuuntelemaan näytelmän ja kirjan synnystä tekijöiden kertomana. Palaute oli todella myönteistä ja kiittävää ja siinä korostui sekä esityksen että keskustelun syvällinen ja henkilökohtainen pohjavire. Palautteessa nousi esiin myös myönteinen kokemus siitä, kuinka lapsettomuuden teemaa oli näytelmässä ja kirjassa taitavasti käsitelty nimenomaan taiteen keinoin, taiteen lähtökohdista.”
Esitys sanoittaa kokemuksen lapsettomuudesta sellaisellekin, joka ei tunne kokemusta. Kuinka tärkeänä pidät sitä?
”Pidän sitä todella arvokkaana, koska ymmärrystä lapsettomuuden kokemuksesta kaivataan myös niiltä tahoilta, joita asia ei henkilökohtaisesti kosketa. Esityksessä lapsettomuuden teema tulee todella lähelle katsojaa auttaen ymmärtämään, miltä tuo kokemus konkreettisesti tuntuu.”
Mikä tuntui merkitykselliseltä illassa?
”Mahdollisuus uppoutua tärkeään teemaan korkeatasoisen taide-esityksen välityksellä sekä keskustella lapsettomuudesta Kärkkäisen, Oksasen ja Savion kanssa. Keskustelussa yhdistyi kaksi merkityksellistä lähestymistapaa lapsettomuuteen – taiteilijoiden ja toisaalta asiantuntijatason näkökulma.”
Millaisena näet lapsettomuuden käsittelyn yhteiskunnallisen merkityksen?
”Teema koskettaa niin suurta osaa väestöstä, että sen käsitteleminen kaikilla yhteiskunnallisen keskustelun eri tasoilla on välttämätöntä. Lapsettomuuteen kytkeytyvää keskustelukulttuuria tulisi edelleenkin kehittää myötäelävämpään ja huomioivampaan suuntaan. Juuri keskustelun kautta lapsettomuuden kokemusta voi oppia ymmärtämään silloinkin, kun siitä ei ole omakohtaista kokemusta.”
Millaisia yhteydenottoja saitte, kun tulitte itse esille tahattoman lapsettomuuden kokemuksen kanssa?
”Saimme valtavan suuren määrän monin eri tavoin koskettavia yhteydenottoja, joista kävi ilmi lapsettomuuden olevan monille siitä kärsiville eräänlainen tabu, josta on vaikea keskustella edes lähimpien kanssa. Niistä kävi ilmi, että asiasta keskusteleminen voi olla paljon helpompaa tuntemattomien vertaisten kanssa. Tämän mahdollistamisessa Simpukan toiminta on korvaamattoman arvokasta, ja ansaitsee mitä lämpimimmät kiitokset.”
Artikkeli julkaistaan myös Simpukka-lehdessä 2/25.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.
Simpukka-lehti on Simpukka ry:n jäsenlehti. Liittymällä Simpukan jäseneksi, saat sähköisen lehden luettavaksi neljä kertaa vuodessa.