Simpukan ja Lapsettomien lauantain historiaa
Koonnut Hanna Parviainen.
Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka tarjoaa tietoa ja tukea tahatonta lapsettomuutta kokeville. Vuodesta 1994 asti vietetty Lapsettomien lauantai tarjoaa äitienpäivän alla tukea ja lohtua. Päivä on tarkoituksella juuri silloin, että kukaan lapsettomuutta kokeva ei tuntisi tilanteessaan olevansa yksin.
Lapsettomien yhdistys Simpukan juuret ulottuvat Kuopioon tammikuuhun 1988. Saisimmepa Lapsen ry -niminen yhdistys syntyi kolmen tahattomasti lapsettoman ajatuksesta perustaa yhdistys, joka jakaa vertaistukea ja tiedottaa lapsettomuuteen ja lapsettomuushoitoihin liittyvistä asioista.
Kuopiossa 1.3.1988 kirjatussa ilmotustauluilmoituksessa kerrotaan näin: ”Ongelmia lapsen saamisessa ilmenee joka viidennen parin kohdalla. – – Tästä huolimatta lapsettomuutta ei pidetä yleisesti ottaen sairautena eikä ainakaan sellaisenaan pikaista hoitoa vaativana. – – Yhteistyöhön pyrimme myös hoitohenkilökunnan kanssa, jotta tarpeemme ja toiveemme tulisivat heidänkin tietoonsa. Päättäjiäkin meidän tulisi lähestyä, sillä hoidon saatavuus riippuu myös taloudellisista seikoista – -.”
Yhdistyksen nimi muuttui vuonna 1992 Lapsettomien tuki ry:ksi. Yhdistys alkoi lähettää jäsentiedotteen neljästi vuodessa. Seuraavana vuonna käynnistyi puhelinpäivystys.. Vuonna 1994 vietettiin ensimmäistä kertaa Lapsettomien lauantaita ja yhdistykselle vuokrattiin toimitila Helsingistä.
Vuonna 1995 tiedote muuttui Haikara-lehdeksi, ja vertaisryhmiä järjestettiin kymmenellä paikkakunnalla. Verkkosivut yhdistys avasi vuonna 1996 ja ensimmäisen merkittävän rahoituksensa sai Simpukka-projektille vuosille 2000–2005. Yhdistyksen ensimmäinen työntekijä palkattiin kyseiseen projektiin.
Vuonna 2006 yhdistyksen nimeksi muutettiin Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lehden nimeksi Simpukka. RAY myönsi yleisavustuksen, ja Simpukkaan palkattiin toiminnanjohtaja. Toimisto muutti Tampereelle.
Merkityksellistä vapaaehtoistyötä
Yhdistyksen alkuvuosina tahaton lapsettomuus tunnistettiin nais-miesparien lääketieteellisestä syystä, silloisella käytössä olleella termillä hedelmällisyyshäiriöstä, johtuvaksi lapsettomuudeksi. Elämäntilannelapsettomuus ja esimerkiksi sateenkaaritaustaisten lapsettomuussuru eivät näkyneet yhteiskunnassa ja yhdistyksen toiminnassa samalla tavalla kuin nyt. Nykyään kohderyhmä on monimuotoistunut ja kasvanut merkittävästi.
Viestintä keskittyi alkuaikoina erityisesti surun ja toiseuden kokemukseen, lapsettomuushoitoihin, adoptio- ja sijaisvanhemmuuden mahdollisuuksiin sekä tarinoihin ”ex-lapsettomista”, lapsen saaneista lapsettomuuden kokeneista. Vertaistapaamisissa lapsen saaneet kertoivat lasta toivoville lapsettomuuspolkunsa vaiheista, mikä oli tärkeää aikana, jolloin tietoja lapsettomuushoidoista ei ollut yhtä helposti saatavilla kuin nyt.
Yhdistysaktiivit kiersivät lapsiperheiden tapaamisissa kertomassa tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta. Vapaaehtoisten tekemä edunvalvonta- ja tunnettuustyö hälvensi lapsettomuuden tabuajatusta sekä jakoi ennenkokematonta vertaistukea. Tämä arvokas työ on rakentanut Simpukan työlle lujan perustuksen.
Simpukan toimisto sijaitsee yhä Tampereella. Tavoitamme vuosittain yli miljoona tahattomasti lapsetonta ja heidän läheisiään, ammattilaisia, päättäjiä ja aiheesta kiinnostuneita sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillamme, vertaistuen parissa, tapahtumissamme ja Simpukka-lehden kautta.
Vuonna 2025 työntekijöitä on kuusi, mutta tulevaisuuden työntekijämäärää emme tiedä. Sen määrittelee pitkälti tuleville vuosille saatavan avustuksen määrä.
“Merkittävimpänä tukenamme työmme jatkumiselle ovat jäsenet. He mahdollistavat jäsenmaksullaan tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen tehtävän työn. Olemme kiitollisia jokaiselle. joka seisoo rinnallamme varmistamassa tärkeän työn jatkumisen”, kiittää Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio. Lue täältä Simpukan jäsenyydestä.
Lapsettomien lauantain taustaa
Pirre Saario kertoo Simpukan Facebook-sivulla 10.5.2025 näin:
“Olin 1990-luvun alussa Simpukassa (silloin nimeltään Lapsettomien tuki), kun yhdistyksen viestintäryhmässä saimme idean Lapsettomien lauantaista.
Ajankohta valikoitui äitienpäivän aattoon monesta syystä ja lapsettomien omasta toiveesta. Yksi syy oli se, että äitienpäivä on monelle tahattomasti lapsettomalle vuoden vaikein päivä.
Tarkoitus oli myös herättää median kiinnostus, ja se onnistuikin tosi hyvin. Lukuisat mediat tekivät ensimmäistä kertaa lapsettomien haastatteluja ja käsittelivät itselleen uutta aihetta. TV, radio, sanoma- ja aikakauslehdet ottivat meihin innokkaasti yhteyttä. Nettisivuja ja sosiaalista mediaa ei silloin vielä ollut.
Päivän sijoittuminen juuri äitienpäivän viikonloppuun oli osaltaan herättämässä kiinnostusta ja kysymyksiä.
Tarkoituksenamme ei ollut vain tuoda esiin tahattomasti lapsettomien tuskaa ja taistelua, vaan muistuttaa, ettei lasten saaminen ole itsestäänselvyys. Se on osaltaan lisäämässä äitienpäivän arvoa ja iloa, aihetta kiitollisuuteen. Eikä vain äitien kiitollisuutta vaan myös lasten – olivat he sitten itsekin vanhempia tai lapsettomia.
Lapsettomien lauantain aikoihin on vuosikymmenten mittaan ollut juttuja mediassa, tapahtumia, Tyhjän sylin messuja ym. puhumattakaan Simpukan tarjonnasta netissä ja somessa. Uskon edelleen, että toimituksissa Lapsettomien lauantai muistetaan paremmin, kun se on äitienpäivän tuntumassa.”
Ensimmäinen Lapsettomien lauantai
Ensimmäinen Lapsettomien lauantai vietettiin 7.5.1994. Helsingissä Annantalossa järjestetyn tapahtuman ohjelmassa oli lapsettomien ja asiantuntijoiden paneelikeskustelu, jonka tarkoituksena oli “hahmotella lapsettomuuden koko kuvaa” sekä “käsittellä lapsettomuuden henkistä kriisiä ja sosiaalisia paineita”. Tapahtumassa oli myös klinikoiden ja adoptiojärjestöiden infotilaisuus.
”Lapsettomien lauantai syntyi tarpeesta luoda tapahtuma, jossa jaetaan tietoa ja kokemuksia hoidoista, adoptiosta ja henkisestä tuesta – elimme aikaa ennen nettiä ja somea! Halusimme myös rikkoa mediassa ja yhteiskunnassa lapsettomuuteen liittyvän hiljaisuuden ja tietämättömyyden. Monelle vuoden vaikeimman päivän, äitienpäivän, aatto tuntui sopivalta ajankohdalta”, Pirre Saario kertoi Lapsettomien lauantain 30-vuotistapahtumassa vuonna 2024.
Lapsettomien lauantai lohduttaa
Simpukka ry saa vuosittain lukuisia kiitoksia siitä, että tämä päivä ja koko Lapsettomien Simpukka-viikon tapahtumat lohduttavat, tukevat ja sulkevat syliinsä raskaan päivän alla. Haluamme olla tukemassa ja muistuttamassa, että tahatonta lapsettomuutta kokeva ei ole tänä vaikeanakaan päivänä yksin. Tästäkin syystä Lapsettomien lauantai sijoittuu äitienpäivän alle. Haluamme olla tukenasi. Et ole yksin.
Simpukan historiaa
- 1988 Saisimmepa Lapsen ry perustetaan. Ensimmäinen jäsentapaaminen Kuopiossa.
- 1992 Yhdistyksen nimi muutetaan Lapsettomien tuki ry:ksi. Yhdistys alkaa lähettää jäsentiedotteen neljä kertaa vuodessa.
- 1993 Puhelinpäivystys käynnistyy.
- 1994 Lapsettomien lauantaita vietetään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Yhdistykselle vuokrataan toimitila Helsingistä.
- 1995 Haikara-lehti ilmestyy ensimmäistä kertaa. Vertaistukiryhmiä on 10 paikkakunnalla.
- 1996 Yhdistyksen internetsivu avataan.
- 1997 Tyhjän sylin messu järjestetään ensimmäistä kertaa Lahdessa.
- 2000–2005 Yhdistys saa RAY:lta rahoituksen Simpukka-projektille ja yhdelle projektityöntekijälle.
- 2001 Vertaistukiryhmiä kokoontuu 12 paikkakunnalla. Vertaistukijoiden koulutukset käynnistyvät.
- 2006 Yhdistyksen nimeksi muutetaan Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja lehden nimeksi Simpukka. RAY myöntää yhdistykselle yleisavustuksen. Simpukkaan palkataan toiminnanjohtaja. Toimisto muuttaa Tampereelle.
- 2007 Hedelmöityshoitolaki tulee voimaan.
- 2008 Lapsettomien Simpukka-viikkoa vietetään ensimmäisen kerran.
- 2009 RAY myöntää yleisavustuksen. Simpukkaan palkataan järjestösihteeri. Fertility Europe -kattojärjestö perustetaan. Helminauha-verkosto lahjasoluperheille perustetaan.
- 2010 Simpukan ensimmäinen strategia tulee voimaan.
- 2012 RAY myöntää avustuksen vertaistukikoordinaattorin palkkaamiseksi.
- 2013 Facebookiin perustetaan ensimmäiset vertaisryhmät. Yksin ja kaksin elävien SYKE-verkosto perustetaan.
- 2014 RAY myöntää vuonna 2012 perustetulle parisuhteiden SimpukkaParit-projektille kolmivuotisen avustuksen.
- 2016 Ensimmäinen European Fertility Week järjestetään.
- 2018 Simpukkaan palkataan viestintäsuunnittelija.
- 2019 Simpukka saa kolmivuotisen rahoituksen lahjasoluperheiden Helminauha-hankkeelle. Hankkeeseen palkataan hankesuunnittelija ja hankevastaava.
- 2021 Simpukka saa ensimmäisen Paikka auki -avustusohjelman vuoden mittaisen rahoituksen. Rahoituksella palkataan järjestötyöntekijä. Järjestötyöntekijä saadaan vuoden mittaiseen työsuhteeseen aina vuoteen 2026 asti.
- 2022 Helminauha-hanke saa kolmivuotisen jatkokauden. 2023 Simpukka täyttää 35 vuotta, Lapsettomien Simpukka-viikko 15 vuotta ja Simpukan yksin ja kaksin elävien, lopullisesti lapsettomien SYKE-verkosto 10 vuotta. Simpukan verkkosivut uudistuvat.
- 2024 Lapsettomien lauantai täyttää 30 vuotta.
- 2025 Simpukka-lehti siirtyy verkkoon sote-järjestöihin kohdistuvien rahoitusleikkausten vuoksi.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.
Simpukka-lehti on Simpukka ry:n jäsenlehti. Liittymällä Simpukan jäseneksi, saat sähköisen lehden luettavaksi neljä kertaa vuodessa.