Tieto hedelmällisyydestä voi auttaa valintojen tekemisessä, vaikka lapsitoive ei olisikaan ajankohtainen. Tällä sivulla on tietoa hedelmällisyydestä, hedelmällisyysterveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, miten itse voi vaikuttaa omaan hedelmällisyyteen.

Yhteiskunnassamme näkyvä murros, nuoruusiän jatkuminen ja kumppanin löytämisen haasteet näkyvät myös Lapsettomien yhdistys Simpukkaan tulevissa yhteydenotoissa. Lapsitoiveen lykkäämisen taustalla on usein elämäntilanteeseen liittyviä asioita, kuten sopivan kumppanin puute, talouteen tai tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta, sekä tietämättömyyttä hedelmällisyydestä.

Kuvassa on listattu mahdollisia syitä lapsitoiveen toteuttamisen lykkäämiselle: Sopivan kumppanin puuttuminen, median vaikutus, taloudellinen tilanne, pidentynyt nuoruusikä, krooniset sairaudet, tukiverkkojen puute, työn ja perheen yhteensovittaminen, huoli tulevaisuudesta, elämäntilanteen epävarmuus, parisuhteen haasteet.

Hedelmällisyystietoa tarvitaan

Terveystiedon opetus painottuu raskauden ja seksitautien ehkäisyyn. Sen sijaan tieto lasten saannin haasteista jää puutteelliseksi. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat huomanneet myös potilaillaan erilaisia harhaluuloja ja tietämättömyyttä hedelmällisyyteen liittyen (Pennanen, 2024). Tästä syystä tietoa hedelmällisyydestä tulisi opettaa viimeistään toisen asteen koulutuksessa. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystietoisuuden sisällyttämistä osaksi toisen asteen opintoja. Hedelmällisyystietoa ja -neuvontaa tarvitaan jo nuorena. Kenenkään ei tulisi joutua kohtaamaan lapsettomuuskriisiä tiedon puutteen vuoksi.

Siirtynyt lapsitoive

Monet ovat tänä päivänä entistä parempikuntoisia, ja 40-vuotiasta pidetään vielä nuorena. Myös media on uutisoinut jatkuvasti yli 45-vuotiaiden julkisuuden henkilöiden onnistuneista raskauksista ja lapsiperheellistymisestä. 

Kehon biologiaa ei voi muuttaa. Hedelmällisyys laskee iän myötä fyysisestä kunnosta huolimatta. Esimerkiksi munasolujen laatuun ikä vaikuttaa voimakkaasti, ja raskauden todennäköisyys heikkenee iän myötä. 

Tutkimusten mukaan hedelmällisin ikä naisilla on 18–25 vuotta ja miehillä alle 35 vuotta. Huolestuttavaa on, että noin puolet 35-vuotiaista miehistä ja kolmannes naisista on lapsettomia. Yhä useampi tulee jäämään tulevaisuudessa lapsettomaksi, vaikka noin 85 prosenttia suomalaisista toivoisi itselleen lapsia ihanteellisessa versiossa elämästään. Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta (Väestöliitto, Perhebarometri 2023).

Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät

Naisella on syntyessään kaikki munasolunsa, jotka alkavat vähenemään ikääntymisen seurauksena. Munasoluista on hävinnyt 90 prosenttia 37 vuoden ikään mennessä.

Munasarjat tuottavat yhden munasolun kuukaudessa. Eli munasarjat ovuloi keskimäärin 500 munasolua koko eliniän aikana. Raskaaksi tulemisen mahdollisuus on vain noin viisi päivää ennen ovulaatiota ja ovulaation aikana. Nais-miesparilla aktiivinen seksin harrastaminen tähän aikaan parantaa raskautumisen mahdollisuuksia.

Miehen siemennesteen tuotanto alkaa murrosiässä. Kivekset tuottavat siittiöitä koko eliniän, mutta ihmisen vanhetessa siittiöiden laatu heikkenee. Siemennesteen määrään tai laatuun ei juurikaan voi vaikuttaa, sillä siittiötuotannon kapasiteetti määräytyy jo lapsuusaikana.

Miesten siemennesteen laatu on yleisesti heikentynyt. Kansainvälisen miesten lisääntymisterveyttä tutkivan MRHI:n mukaan noin puolella miehistä ei ole riittävän optimaalinen siittiömäärä raskauden käynnistämiseksi (Terveyskylä).

Lue alta, mitkä tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen ja miten itse voit vaikuttaa omaan hedelmällisyysterveyteesi.

Ympäristötekijät ja kemikaalit

Lisääntymislääketieteeseen perehtyneen ylilääkäri ja professori Jorma Topparin mukaan 35-vuotiaiden miesten ikäryhmässä siittiömäärä on romahtanut. Määrä on laskenut vuosikymmenien ajan, ja raja-arvot ovat tippuneet sen mukana. Voidaan puhua jo miesten lisääntymiskriisistä. 

Kemikaalien vaikutusta hedelmällisyyteen on vaikea arvioida, mutta järjellinen ajatus on, että ne voivat vaikuttaa. Kemikaalien vaikuttavuutta sukuhormoneihin ei ole testattu kovin paljoa. Silti on tiedossa, että sukuhormoneihin haitallisesti vaikuttavia kemikaaleja on olemassa useita satoja. Suomeen tarvitaan järkevää kemikaalipolitiikkaa. (Toppari, 2021)

Tiedetään myös, että dopingaineet, steroidit, opioidihuumeet ja opioidikipulääkkeet heikentävät merkittävästi miehen hedelmällisyyttä.

Ikä

Ikä vaikuttaa erittäin merkittävästi hedelmällisyyteen. Lasta toivoessa yrittäminen tulisi aloittaa mieluiten jo alle 30-vuotiaana. Naisen hedelmällisyys lähtee laskuun jo 30 ikävuoden jälkeen ja jyrkkään laskuun 35 ikävuoden jälkeen. Alle 30-vuotiailla naisilla on noin 20 % mahdollisuus tulla raskaaksi joka kuukausi. Raskauden mahdollisuus on 40-vuotiaana enää 5 %.

Myös hedelmöityshoitojen onnistumisprosentti laskee naisen iän noustessa. Suomessa vuonna 2022 koeputkihedelmöityshoidoissa tehdyistä alkionsiirroista synnytykseen eteni alle 30-vuotiailla 34,9 % ja yli 40-vuotiailla 18,2 %. Inseminaatiohoidoissa synnytykseen eteni alle 30-vuotiailla 11,3 % aloitetuista hoidoista ja 40 vuotta täyttäneillä 5,8 %.

Julkisten hedelmöityshoitojen takaraja on asetettu 40 ikävuoteen juuri hoitovasteen heikkenemisen vuoksi. Yksityisellä puolella hoitoja voi Suomessa saada 46–48 ikävuoteen saakka. 

Lapsettomien yhdistys Simpukan mukaan moni lykkää lapsitoivetta myöhempään elämänvaiheeseen. Monet ajattelevat saavansa apua hedelmöityshoidoista. Hoitoja on toki saatavilla, mutta ne eivät aina takaa raskauden onnistumista. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen (2024) mukaan vain noin puolet hedelmöityshoidoissa käyneistä saa hoitojen avulla lapsen.

Tutkimukseen osallistuneista, tahatonta lapsettomuutta kokeneista 30–74-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia oli hakeutunut lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoihin. Hoitojen avulla lapsen saaneita oli naisista 50 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia.

Elintavat

Raskautta toivovan tulisi elää mahdollisimman terveellisesti mielellään jo ennenkuin lasta alkaa yrittämään. Terveet elintavat, tupakoimattomuus, päihteettömyys, maltillinen alkoholinkäyttö sekä kohtuullinen liikunta parantavat raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia. Nämä tekijät ovat eduksi myös mahdollisen syntyvän lapsen terveydelle.

Raskaana olevan tupakointi heikentää syntyvän pojan siittiötuotantoa. Puolestaan miehen tupakointi heikentää tutkitusti hänen siittiöiden laatua. 

Elintapojen rinnalla ylipaino vaikuttaa hedelmällisyyteen. Julkisella puolella lapsettomuushoitoihin pääsemiseksi naisen painoindeksin tulee olla alle 35 BMI, joka on merkittävän ja vaikean lihavuuden rajalla. Miehen vaikea ylipaino voi vaikuttaa siittiöiden laatuun heikentävästi. 

Seksitaudit, sairaudet ja kromosomipoikkeavuudet

Hedelmällisyyteen vaikuttavat monet seksitaudit, sairaudet ja terveydentilat. Näitä ovat esimerkiksi HIV, genitaalialueen tuberkuloosi, murrosiän jälkeen sairastettu sikotauti, laskeutumattomat kivekset, PCOS, endometrioosi, kuukautiskierron häiriöt, munasarjojen toimintahäiriöt sekä krooniset sairaudet, kuten diabetes ja syöpä.

Kromosomipoikkeavuus voi aiheuttaa alhaisen siittiöiden määrän (oligozoospermia) tai siittiöiden puuttumisen (ei-obstruktiivinen atsoospermia). Miehen hedelmällisyyteen vaikuttavat myös mitokondrion DNA-mutaatiot ja Y-kromosonomin poistumat.

Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella ja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastentautien osastolla työskentelevän Jorma Topparin mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 40 poikaa, joilla on Klinefelterin oireyhtymä. Oireyhtymään liittyy siittiöiden vähäisyys tai puuttuminen sekä kivesten hyvin pieni koko. Lapsilla on ylimääräinen X-kromosomi.

Munasolujen ennakoiva pakastaminen

Munasoluja voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten, jos elämäntilanne ei ole tällä hetkellä suotuisa lapsen saamiselle. Munasolujen pakastaminen ei ole kuitenkaan tae lapsen saamiselle, sillä moni asia vaikuttaa solujen selviytymiseen hedelmöittymiseen ja raskauden alkamiseen saakka. 

Munasoluja kerätessä ei voida tietää munasolujen laatua, kestävätkö pakastetut solut sulatuksen, hedelmöittyvätkö ne ja onnistuuko raskaus. Suositusikä munasolujen ennakoivaan pakastamiseen on alle 30 vuotta. Harkinnanvaraisesti ja yksilölliset tekijät huomioiden pakastus voidaan toteuttaa 35-vuotiaaksi asti. 

Sukusolujen pakastamiseen liittyy kustannuksia. Ennakoiva pakastaminen ei ole kaikille taloudellisesti mahdollista. Esimerkkitapauksen mukaan munasolujen ennakoiva pakastus kustantaa noin 2 500 – 3 000 euroa. Hintaan sisältyy munasolujen keräys ja yhden vuoden säilytysaika.

Vaarana voi olla, että munasoluja pakastamalla siirretään lapsitoivetta vuosia eteenpäin. Munasolujen pakastamisen ja lapsitoiveen toteutumisen välille ei voi vetää yhtäsuuruusmerkkejä. Tutkimukset osoittavat, että vain 4–12 prosenttia sulatetuista munasoluista johtavat raskauteen.

Haluatko saada lapsia tulevaisuudessa? 9 asiaa, jotka sinun pitäisi tietää. 1. Naisilla on jo syntyessään kaikki munasolut. Naisen hedelmällisyys alkaa alenemaan merkittävästi 35 ikävuoden jälkeen. 37-vuotiaana 90 % munasoluista on jo hävinnyt. Miehet alkavat tuottaa siemennestettä murrosiässä, ja tuottavat sitä koko ikänsä, mutta laatu heikkenee iän myötä. 2. Yhdessä siemensyöksyssä on noin 100 miljoonaa siittiötä. Nainen taas tuottaa kuukaudessa yhden munasolun – ja ovuloi vain noin 500 munasolua koko elämänsä aikana. 3. Miesten ja naisten pitäisi pyrkiä elämään mahdollisimman terveellisesti ennen kuin alkavat yrittää saada lapsia. Terveellinen paino, tupakoimattomuus, rajallinen alkoholinkäyttö ja säännöllinen liikunta parantavat raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia, ja ovat tärkeitä tulevien lasten terveydelle. 4. Raskaaksi tuleminen on mahdollista vain noin viisi päivää ennen ovulaatiota ja ovulaation aikana. Ahkera seksin harrastaminen tänä aikana parantaa mahdollisuuksia tulla raskaaksi. 5. Hedelmällisyys syrjii iän vuoksi! On parempi aloittaa aikaisemmin kuin myöhemmin. Naisilla, jotka ovat alle 30-vuotiaita, on noin 20% mahdollisuus tulla raskaaksi joka kuukausi, mutta tämä mahdollisuus on enää 5% 40-vuotiaana. Kun mies on yli 45-vuotias, keskenmenoriski, samoin kuin syntyvän lapsen riski sairastaa esimerkiksi autismia, kasvaa. 6. Useimmat tulevat raskaaksi ensimmäisen vuoden aikana siitä, kun he ovat aloittaneet yrittämisen. Jos olet yrittänyt jo 12 kuukautta tai kauemmin (6 kuukautta jos nainen on yli 35-vuotias), ilman onnistumista, on aika jutella lääkärin kanssa, sillä voi olla että kyseessä on tahaton lapsettomuus. 7. Sukupuolitaudit (kuten HIV ja genitaalialueen tuberkuloosi), sikotauti murrosiän jälkeen, laskeutumattomat kivekset, PCOS, endometrioosi, kuukautiskierron häiriöt, jotkin ympäristömyrkyt ja työpaikkojen kemikaalit voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Jos olet huolissasi, keskustele asiasta lääkärisi kanssa. 8. Koeputkihoidot eivät tee ihmeitä. Alle 35-vuotiaalla naisella on noin 30% mahdollisuus tulla raskaaksi ensimmäisestä hoidosta, mutta 40-45 -vuotiailla mahdollisuus on vain noin 10% ja yli 45-vuotiailla se on käytännössä 0%. 9. Lapsettomuushoidot voivat auttaa heteropareja, samaa sukupuolta olevia pareja ja yksin hoitoihin hakeutuvia saamaan lapsia. Keskustele alan ammattilaisten kanssa mahdollisista vaihtoehdoistasi.

Lisää tietoa hedelmällisyydestä

Tuntuvatko hedelmällisyysterveyteen ja lapsettomuuteen liittyvät termit vierailta? Tutustu Simpukan Lapsettomuussanastoon. 

Suorana Husista: Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? Luennon puhujana HUSin ylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen. Hän puhuu luennolla syntyvyyden ja lapsettomuuden teemoista sekä siitä, mitkä seikat vaikuttavat hedelmällisyyteen.

Hedelmällisyys on aiheena myös Duodecimin Kimppakyyti – Onko naisen hedelmällinen aika pidentynyt? -videolla. 

Simpukka suosittelee tutustumaan myös Terveyskylä-verkkosivuun. Sivuilla on kattavaa tietoa lisääntymisterveydestä ja lapsettomuudesta.

Hedelmällisyysneuvonta ja lapsettomuustutkimukset

Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimpia kriisejä. Lapsen saaminen ei ole koskaan varmaa, vaikka lasta toivova olisi elänyt terveellisesti ja hänellä olisi tieto hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Yhteiskunnan tulisi tarjota jokaiselle mahdollisuus ottaa halutessaan selvää hedelmällisyydestään. Yhteiskunnan tulisi tarjota neuvontaa pohdintojen tueksi. 

Tieto omasta hedelmällisyydestä voi auttaa valintojen tekemisessä, vaikka lapsitoive ei olisikaan nyt ajankohtainen. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloista tulisi saada tulevaisuudessa myös hedelmällisyysneuvolan palveluita. Tällä hetkellä näitä palveluita on saatavilla vain yksityisiltä hedelmöityshoitoklinikoilta. 

Lääketieteellisesti puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta, kun raskaus ei ole nais-miespareilla alkanut yrittämisestä huolimatta 12 kuukaudessa. Lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos yrittämistä on jatkunut vuoden tai pidempään. Yli 35-vuotiaiden kohdalla kannattaa hakeutua lääkäriin jo 6 kuukauden aktiivisen yrittämisen jälkeen. 

Lapsettomuustutkimuksiin voi hakeutua kuka tahansa, kun omasta terveydestä herää huoli. Hedelmöitys- ja lahjasoluhoitoja tarjotaan tällä hetkellä nais-miespareille, naispareille ja itsellisille naisille. 

Julkisen sektorin lapsettomuushoitoihin hakeutuvilla naisparien täytyy olla vähintään vuoden kestänyt lapsitoive. Itsellisillä naisilla hoidot voidaan aloittaa julkisella sektorilla, kun hoitoon hakeutuvan parisuhteen päättymisestä on kulunut vuosi ja itsellisen naisen tulee olla vähintään 25- vuotias.

Lue lisää lahjasoluilla tehtävistä lapsettomuushoidoista Helminauha-hankkeen sivuilla. 

Testaa hedelmällisyystietosi FActs!-pelin avulla

Testaa oma hedelmällisyystietosi FActs!-pelin avulla. Peliä pääsee pelaamaan lukemalla oheisen QR-koodin puhelimen kameralla tai klikkaamalla sitä.

FActs! on tietovisapeli hedelmällisyysterveydestä. Sen on kehittänyt eurooppalaisten lapsettomuusyhdistysten kattojärjestö Fertility Europe yhdessä hedelmällisyysterveyden asiantuntijoiden kanssa. Peliä voi pelata nyt myös suomeksi.


FActs!-peli on suunnattu 15–18-vuotiaille. Pelaaminen ei vaadi sovelluksen asentamista, sillä se toimii selaimessa. Peli kerää pelaajasta vain ikä- ja asuinpaikkatiedot, joita Fertility Europe hyödyntää eduntalvontatyössään. Pelin avulla edistetään hedelmällisyystietoisuutta ja tuetaan kasvatustyötä Euroopassa. 

Lisätietoja pelistä: satu(at)fertilityeurope.eu

Lähteet

Helminauha-hanke (2024). Lahjasoluhoidot julkisella sektorilla.

Pennanen, T. (2024). Asiaa kukista ja mehiläisistä. Lääkärilehti.

Terveyskylä-verkkosivut. Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Tutkimus: Lapsihaaveet siirtyvät myöhemmälle iälle – hedelmällisyysneuvonta, lapsiperheiden tuki ja myönteinen puhe voivat tukea syntyvyyttä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Hedelmöityshoidot 2022–2023. Tilastoraportti 24/2024.

Toppari, J. (2021). Ympäristö ja miesten lisääntymisterveys. Duodecim.

Lehtonen N., Sorsa, T. & Rotkirch A. (2023) Kaikki tykkää perheistä. Suomalaisten perhepoliittiset toiveet. Perhebarometri 2023. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E58/2023.

Lehtoranta L., Majlander S., Heino A., Leinonen M., Liitsola K., Wedenoja S., Gissler M. & Klemetti R. (2024) Lapsihaaveet ja lapsettomuus. Terve Suomi -tutkimuksen ilmiöraportit: Seksuaali- ja lisääntymisterveys. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.