Hedelmöityshoidot eivät takaa lapsen saamista – nuoret tarvitsevat hedelmällisyystietoa
Simpukka ry:n tiedote 12.1.2024
Moni toivoo lasta vasta yli 35-vuotiaana, missä iässä naisen hedelmällisyys on jo jyrkässä laskussa. Vaikka nuoruus on pidentynyt, hedelmällinen ikä ei. Perustelu lapsitoiveen siirtämiseen ei löydy hedelmöityshoidoista: Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vain noin puolet hedelmöityshoitoihin hakeutuneista saa lapsen. Lapsettomien yhdistys Simpukka ehdottaa, että toisen asteen koulutukseen sisällytetään hedelmällisyystietoisuus.
Lapsettomien yhdistys Simpukan huomioiden mukaan moni lykkää lapsitoivetta myöhempään elämänvaiheeseen siinä uskossa, että jos raskaus ei ala helposti, apua saa hedelmöityshoidoista. THL:n tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vain noin puolet hedelmöityshoidoissa käyneistä saa hoitojen avulla lapsen.
Tutkimukseen osallistuneista tahatonta lapsettomuutta kokeneista 30–74-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia oli hakeutunut lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoihin. Hoitojen avulla lapsen saaneita oli naisista 50 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia.
– Simpukan saamissa yhteydenotoissa näkyy se, että moni ajattelee voivansa lykätä lapsitoivetta myöhemmäksi, koska ovathan hedelmöityshoidot olemassa. Valitettavasti hedelmöityshoidotkaan eivät ole varma keino lapsen saamiseksi, kuten THL:n tutkimus hyvin osoittaa, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Hedelmöityksen todennäköisyys yli 40-vuotiailla alle viisi prosenttia
Lapsitoiveen lykkäämisen taustalla on useimmiten liian vähäinen tieto hedelmällisyydestä. Tutkimusten mukaan hedelmällisin ikä naisilla on 18–25 vuotta ja miehillä alle 35 vuotta. Naisen hedelmällisyys lähtee jyrkkään laskuun 35 ikävuoden jälkeen. Julkisten hedelmöityshoitojen takaraja on asetettu 40 ikävuoteen hoitovasteen heikkenemisen vuoksi.
– Yhteiskunnassamme pidetään 40-vuotiasta nuorena. Vaikka käsitys nuoruudesta on pidentynyt, ei hedelmällinen aika ole pidentynyt. Mielikuvaan vaikuttavat myös uutiset yli 45-vuotiaiden julkisuuden henkilöiden raskauksista. Tutkimusten mukaan kuukausittainen hedelmöityksen todennäköisyys yli 40-vuotiailla on alle viisi prosenttia.
Savion saamien yhteydenottojen mukaan monelle yli 35-vuotiaalle lasta toivovalle tieto hedelmällisyyden laskusta on järkyttävä.
– Emme pysty muuttamaan kehomme biologiaa. Hedelmällisyys laskee iän myötä huolimatta siitä, miten hyvässä fyysisessä kunnossa olemme. Esimerkiksi munasolujen laatuun ikä vaikuttaa voimakkaasti, ja raskauden todennäköisyys heikkenee iän myötä. Lapsihaaveiden siirtäminen myöhemmälle iälle voi hankaloittaa lapsen saamista merkittävästi.
Hedelmällisyystietoa toisen asteen opetukseen
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva. Tahaton lapsettomuus vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, ihmissuhteisiin, talouteen, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Kriisille on tunnusomaista voimakkaiden tunteiden, kuten toivon, pettymyksen, toiseuden, kateuden, vihan ja häpeän tunteminen.
Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystietoisuuden sisällyttämistä osaksi toisen asteen opintoja. Hedelmällisyystietoa tarvitaan jo nuorena.
– Tieto omasta hedelmällisyydestä voi auttaa valintojen tekemisessä, vaikka lapsitoive ei olisikaan ajankohtainen. On tärkeää, että nuorilla on tarvittava tieto valmiina. Toiveenamme on, että lapsettomuuskriisiä ei kukaan joutuisi kohtaamaan ainakaan tiedon puutteen vuoksi, sanoo Savio.
Myös THL kannattaa hedelmällisyysneuvonnan lisäämistä koulujen opetussuunnitelmaan.
– Hedelmällisyysneuvonta tarjoaa tietoa niin raskauden ehkäisystä kuin sen biologisista edellytyksistä. Neuvonta tulisi saada osaksi koulujen terveystiedon opetusta ja hedelmällisyysikäisten terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa. Näin kenenkään lapsitoiveet eivät jäisi toteutumatta ainakaan tietämättömyyden vuoksi, toteaa tutkimuspäällikkö Reija Klemetti THL:n 10. tammikuuta julkaisemassa tiedotteessa.
Hedelmällisyystietoa, neuvontaa ja tukea tarvitaan myös lasta toivoville. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloista tulisi saada myös hedelmällisyysneuvolan palveluita. Tällä hetkellä näitä palveluita on saatavilla vain yksityisiltä hedelmöityshoitoklinikoilta.
Hedelmöityshoidot kaikkien saataville
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 30–74-vuotiaista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia on kokenut tahatonta lapsettomuutta. Naisilla tahattoman lapsettomuuden kokemukset olivat yleisimpiä 40–49-vuotiailla ja miehillä 30–39-vuotiailla.
Suuri osa tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Yleisimpiä lapsitoiveet olivat 20–29-vuotiailla, joista lapsia toivoi 62 prosenttia naisista ja 69 prosenttia miehistä.
THL painottaa, että lapsettomuushoitojen tulee olla saavutettavia kaikille koulutustaustasta ja tuloluokasta huolimatta.
– On erittäin hienoa, että hallitus valmistelee 40 prosentin Kela-korvausta hedelmöityshoidoista. Se on yhteiskunnalta hieno kädenojennus syntyvyyden ja tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin edistämiseen, Savio kiittää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimus löytyy THL:n sivuilta osoitteesta thl.fi. Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista sekä niissä tapahtuneista muutoksista ja tulevasta kehityksestä. Tutkimuksen avulla selvitetään myös koronaepidemian pitkäaikaisia vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä muodostetaan hyvinvointialueiden tilannekuva. Terve Suomi -väestötutkimuskokonaisuuteen kuuluu myös MoniSuomi-tutkimus, josta saadulla tiedolla voidaan edistää ulkomaalaisväestön yhdenvertaisuutta Suomessa.