Kysely: Vain joka neljäs tahatonta lapsettomuutta kokenut hakeutui hedelmöityshoitoon

Tiedote Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Merck 7.5.2026

Simpukka ry:n ja Merckin kyselyyn vastanneista tahatonta lapsettomuutta kokeneista valtaosa ei ollut hakeutunut hedelmöityshoitoon. Hoidon esteiksi nousivat kyselyssä kustannukset, pitkiksi koetut jonotusajat sekä julkisen sektorin tiukat hoitokriteerit. Hedelmöityshoitojen saatavuudessa koettiin alueellista eriarvoisuutta, ja tiedonpuutteet viivästyttivät hedelmöityshoitoon hakeutumista. Huolestuttava havainto oli se, että jotkut nuoret vastaajat ajattelivat, että hoito olisi hyödyllisempää myöhemmässä vaiheessa, vaikka todellisuudessa hedelmällisyys laskee nopeasti iän myötä.

Alhainen syntyvyys on Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Merck Oy:n toimeksiannosta ja yhteistyössä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kanssa toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin tahatonta lapsettomuutta kokevien näkemyksiä hedelmöityshoidoista sekä hoitojen roolia syntyvyyden lisäämisessä.

Kyselyyn vastasi 500 tahatonta lapsettomuutta viimeisen viiden vuoden aikana kohdannutta henkilöä. Kaikista kyselyyn vastanneista vain neljännes (24 %) oli hakeutunut hedelmöityshoitoihin. Tyypillisin ikä hoitoon hakeutumiselle oli 35–44 vuotta. Hoitoon hakeutuneista vastaajista 78 % oli saanut hoitoa julkisessa terveydenhuollossa ja vajaa 40% yksityisellä sektorilla. Osa oli siis ollut hoidoissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Kustannukset, viiveet ja kriteerit keskeisiä esteitä

Kyselyn mukaan hedelmöityshoitoon hakeutuneet kokivat hoitoprosessissa monenlaisia esteitä tai hankaluuksia. Yleisimmin vastaajat pitivät hoidon esteenä korkeita kustannuksia (48 %), viiveitä hoitoon pääsyssä ja hoitojen aloituksessa julkisella sektorilla (33 % koki tämän esteeksi ensikäynnin suhteen ja 36 % siinä vaiheessa, kun odotettiin varsinaisen hoidon aloitusta) sekä julkisen puolen tiukkoja hoitokriteereitä (30 %).

Erityisesti koulutus- ja tulotasolla oli yhteys hedelmöityshoitoon hakeutumiseen: korkeakoulutetut ja yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat kertoivat hakeutuneensa hoitoihin muita useammin. Pääkaupunkiseudulla hoitoihin hakeuduttiin suhteellisesti enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Hoidon esteeksi vastauksissa nousi myös julkisen puolen hoitojen tiukat ikä- ja painorajat. Lisäksi vastaajat toivat esiin, että hedelmällisyyshoidoissa käyminen vaatii merkittävää ajallista panostusta, johon työelämän joustavuus ei aina vastaa. Toisaalta osa vastaajista koki prosessin edenneen ilman varsinaisia esteitä.

“Kysely vahvistaa niitä hiljaisia signaaleja, joita kuulemme kohderyhmiltämme. Lasta toivovat viivyttelevät hoitoihin hakeutumista erilaisista esteistä johtuen. Erityisesti ikään, painoon ja mielenterveyteen liittyvät kriteerit herättävät kysymyksiä, ja epätietoisuus voi estää hoitoihin hakeutumista”, sanoo Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Hoitoon hakeutuminen on kuormittava prosessi

Vaikka hoitotakuun mukaisesti ensikäynti voi toteutua kohtuullisessa ajassa, kokemus jonoista syntyy hoitopolun useista vaiheista, joihin sisältyy odottamista, tutkimuksia ja päätöksiä jatkosta. Nämä yhdessä tekevät etenemisestä hidasta.

Moni vastaaja kuvasikin hoitoihin hakeutumista henkisesti raskaaksi ja epäselväksi, erityisesti alkuvaiheessa, jossa ei aina tiedetä, mistä prosessi tulisi aloittaa.

Tahattomalla lapsettomuudella koettiinkin olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Yli puolet kyselyyn vastanneista naisista (53 %) ja yli kolmannes miehistä (36 %) koki tahattoman lapsettomuuden vaikuttaneen henkiseen hyvinvointiinsa.

Kokemus heijastui myös sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Naisista 40 % ja miehistä joka kolmas (32 %) sanoo vaikutuksen olevan sosiaalisesti erittäin suurta tai suurta. Vastaavaa vaikutusta fyysiseen hyvinvointiin raportoi naisista 28 % ja miehistä 20 %.  

Samalla vastaajien raportoima psykososiaalinen tuki tilanteessa oli vähäistä. Vain noin joka neljäs vastaaja (23 %) oli hakenut ammattilaisen tukea. Erittäin merkitykselliseksi sen sijaan koettiin vertaistuki: reilusti yli puolet (58 %) oli sitä hakenut ja lähes 80 % sitä saaneista piti sitä tärkeänä jaksamiselleen.

Tieto ei tavoita kaikkia ja väärät käsitykset elävät

Vain noin 60 % vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa hedelmällisyydestä ja hedelmöityshoidoista. Epätietoisuus koski erityisesti hedelmöityshoitoihin pääsyn kriteerejä ja hoitopolun etenemistä.

Tietoa toivottiin ensisijaisesti julkisesta terveydenhuollosta, mutta myös digitaalisilla kanavilla olisi merkittävä rooli, erityisesti hoitoihin hakeutuneiden keskuudessa.

“Luotettavaa tietoa ja tukea tarvitaan heti, kun huoli tahattomasta lapsettomuudesta herää. Nyt moni jää liian pitkäksi aikaa odottamaan. Yksi huolestuttava havainto oli se, että nuoret vastaajat ajattelevat, että hoito olisi hyödyllisempää myöhemmässä vaiheessa, vaikka todellisuudessa hedelmällisyys laskee nopeasti iän myötä, ja hoito on merkittävästi tehokkaampaa, mitä nuorempana sitä saadaan”, Savio pohtii.

Ratkaisuja tunnistettuihin esteisiin

Kyselyn tuottamien havaintojen pohjalta hoitoon hakeutumisen esteitä voidaan purkaa useilla samanaikaisilla toimilla. Keskeistä on erityisesti hoitoon hakeutumisen selkeyttäminen, luotettavan tiedon saatavuuden parantaminen sekä hoitoon pääsyn yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Lisäksi työelämän joustavuus nousee keskeiseksi kysymykseksi. Hoitokäyntien ja työn yhteensovittaminen on monille vaikeaa, mikä voi viivästyttää tai estää hoitoihin hakeutumista kokonaan.

“Hoitopolun alkuvaihe kaipaa selkeyttä: monelle ei ole selvää, mistä prosessi alkaa tai millä kriteereillä hoitoihin pääsee. Selkeä ja valtakunnallinen tiedonlähde auttaisi hakeutumaan tutkimuksiin ajoissa. Samalla on tärkeää tarkastella kriittisesti hoitoon pääsyn ehtoja, sillä tällä hetkellä taloudelliset erot, alueellinen saatavuus sekä esimerkiksi ikään ja terveydentilaan liittyvät kriteerit vaikuttavat merkittävästi siihen, kuka pääsee hoitoihin ja milloin”, Savio sanoo.

Tietoa kyselytutkimuksesta

Kysely tahattomasta lapsettomuudesta toteutettiin huhtikuussa 2026. Tutkimuksen toteutti Bilendi Oy lääkeyhtiö Merckin toimeksiannosta ja yhteistyössä Simpukka ry:n kanssa. Tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3-paneelissa, ja siihen kutsuttiin mukaan 18–65-vuotiaat miehet ja 18–55-vuotiaat naiset, joka ovat kokeneet lääketieteellisen menetelmän mukaista tahatonta lapsettomuutta kuluneen viiden vuoden aikana. Tutkimukseen vastasi yhteensä 500 henkilöä.

Lisätietoja:

Noora Valjakka, Head of External Affairs, Merck Oy, 040 9022 687, noora.valjakka@merckgroup.com
Piia Savio, toiminnanjohtaja, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry 040 4808 676, piia.savio@simpukkary.fi

Merck

Merck on elinvoimainen tiede- ja teknologiayritys. Tiede on kaikkien hoitojen ja teknologioiden perusta ja uskomme vahvasti, että se on avainasemassa myös tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Tutkimus ja tuotekehitys ovat toimintamme kulmakiviä. Terveydenhuollossa työmme keskeisimpinä tavoitteina ovat sairastuneiden elämän pidentäminen ja elämänlaadun parantaminen. www.merckgroup.com/fi-fi

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva Suomessa. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Simpukan Helminauha-toiminta jakaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille, lahjasolutaustaisille ja ammattilaisille. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.

Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin. Liittymällä Simpukkaan mahdollistat muun muassa verkkoluentojen järjestämisen: Liity Simpukan jäseneksi.