Keskenmenon kokeneita kuullaan vihdoinkin – hyvinvointialueet rakentavat keskenmenon hoitopolkua
Simpukka ry:n tiedote 15.10.2026
Keskenmenojen hoitoa kehitetään useilla hyvinvointialueilla. Simpukka ry:n vuonna 2023 toteuttama keskenmenokysely ja keskenmenojen Käypä hoito -suositus ovat vahvistaneet ymmärrystä hyvän hoidon merkityksestä ja vauhdittaneet hoitopolkujen kehittämistä. Keskenmenojen hoitoon suunnitellaan kansallista mallia. Keskenmenon kokeneiden päivä 15.10.2026.
Monilla hyvinvointialueilla on alettu rakentaa keskenmenojen hoitopolkua. Osassa hyvinvointialueista on jo tarjolla kattavaa tukea keskenmenon kohdanneille.
Esimerkiksi Helsingissä on luotu keskenmenon kohdanneen hoito-ohje, ja Helsingin neuvoloissa tarjotaan muun muassa psykososiaaliseen tukeen painottuvia keskustelukäyntejä.
Myös muutamilla muilla hyvinvointialueilla psykososiaalista tukea on tarjolla erityisesti neuvoloista. Tukea voidaan tarjota puhelinaikoina, ja varattuna oleva äitiysneuvolakäynti voidaan keskenmenon jälkeen toteuttaa keskustelukäyntinä. Monissa sairaaloissa sairaalapapit tarjoavat tukea keskenmenon kokeneille.
Keskenmenojen Käypä hoito -suositus julkaistiin toukokuussa 2026. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n saamien tietojen mukaan sekä suositus että Simpukka ry:n vuonna 2023 julkaisema keskenmenojen hoitoa selvittävä laaja kyselyraportti ovat edistäneet hoitopolkujen luomista hyvinvointialueilla.
“On ollut aidosti hienoa nähdä, että keskenmenon kokeneiden ääni vaikuttaa nyt voimakkaasti keskenmenon hoidon kehittämiseen. Kokemus on tullut näkyvämmäksi, ja ymmärrys keskenmenon kokeneiden tarvitsemasta tuesta on lisääntynyt. On todella hienoa, että Käypä hoito -suositus korostaa psykososiaalisen tuen merkitystä keskenmenojen hoidoissa ja hoitoa kehitetään jo isossa osassa hyvinvointialueita”, kiittää Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
Keskenmenon kokeneiden kansallinen hoitopolkumalli
Psykososiaalisen tuen tarjoamisessa keskenmenon kokeneille on vielä isoja eroja. Julkisen talouden leikkausten vuoksi tilanne on erityisen vaikea niillä hyvinvointialueilla, jotka eivät ole jo aiemmin lähteneet kehittämään hoitopolkua ja luomaan rakenteita keskenmenon kokeneiden tuen parantamiseksi.
“On hyvä huomioida, että Käypä hoito -suositus ei yksistään riitä parantamaan keskenmenon kokeneille tarjottavaa hoitoa. Hyvinvointialueiden täytyy itse rakentaa hoitopolkunsa ja ohjata siihen resursseja. Ne eivät synny itsestään. Hyvät käytännöt osoittavat, että keskenmenon kokeneiden tukemiseen voidaan rakentaa toimivia ratkaisuja myös osaksi olemassa olevia palveluja.”
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on mukana asiantuntijaorganisaationa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Väestöpoliittinen ohjelma – VPO-neuvolaprojektissa, jonka yhtenä tavoitteena on luoda keskenmenon ja raskaudenkeskeytyksen kokeneiden tuen ja avun kansallinen hoitopolkumalli.
Vuosina 2026–2027 toteutettavan projektin toimenpiteillä on tarkoitus vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä sekä vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen.
Simpukka ry pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla jo tehty työ keskenmenojen hoitopolun kehittämiseksi tehdään näkyväksi ja hyviä käytäntöjä jaetaan. Kansallinen hoitopolkumalli mahdollistaisi yhdenvertaisen hoidon kaikkialla Suomessa.
“Keskenmenon kokeneen ei pitäisi olla sattuman varassa sen suhteen, millaista tukea hän saa tai millä tavoin hänet kohdataan. On tärkeää jakaa luotuja hyviä käytäntöjä ja rakentaa niiden pohjalta kansallisesti toimiva malli, jonka avulla jokainen keskenmenon kokenut missä päin vain Suomea saa oikea-aikaista tietoa ja tukea ja tulee kohdatuksi empaattisesti.“
Empaattinen kohtaaminen ei vaadi rahaa
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n vuonna 2023 tekemän kyselyn (N = 761) mukaan keskenmeno voi aiheuttaa kokonaisvaltaisia ja pitkäkestoisia hyvinvointihaittoja ja heikentää psyykkistä vointia.
Vastaajista reilu neljännes (28 %) koki, että heitä ei kohdattu terveydenhuollossa keskenmenon hoidon aikana lainkaan empaattisesti. Vastauksissa toistuivat kokemukset huolten sivuuttamisesta sekä keskenmenon kokeneen jättämisestä yksin.
Psykososiaalinen tuki ei aina vaadi lisäresurssia. Empaattinen kohtaaminen, myötätunto, kuunteleminen, läsnäolo ja tiedon antaminen ovat tärkeä osa hoitoa. Tukea tulisi olla saatavilla koko hoitoprosessin ajan kaikilta keskenmenon kokeneita kohtaavilta.
“Ensikontaktilla ja sen onnistumisella on erityinen merkitys kokemuksesta toipumiseen. Sen vaikutukset voivat ulottua jopa siihen, että myös tulevaisuudessa uskaltaa toivoa lasta. Empaattinen kohtaaminen ei ole rahasta tai resurssista kiinni. Empatiaa voi osoittaa monin tavoin, ja usein juuri niillä pienillä asioilla voi olla valtavan suuri merkitys kokemuksesta toipumisessa. Myötätuntoiset sanat ja eleet, tiedon antaminen, läsnäolo ja kuunteleminen eivät maksa mitään”, Savio sanoo.
Keskenmenon kokeneiden päivä 15.10.
Torstaina 15.10.2026 vietetään keskenmenon kokeneiden päivää. USA:sta lähtöisin olevaa “Pregnancy and Infant Loss Remembrance Day” -muistopäivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen. Simpukka ry toi päivän vieton Suomeen vuonna 2021. Päivä muistuttaa, että elämän kokoista menetystä on lupa surra.
Simpukka ry:n Simpukka-podcastissa julkaistaan kaksi keskenmenokokemukseen liittyvää jaksoa 15.10.2026. Jaksot voi kuunnella Simpukan Spotifysta ja YouTubesta.
Jaksossa Mitä lääketiede voi tarjota keskenmenon hoidossa ja millaisia vaihtoehtoja on olemassa? on asiantuntijana lapsettomuuslääkäri Eero Varila.
Keskenmenokokemuksen herättämät tunteet, suru ja keskenmenon vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin -nimisessä jaksossa asiantuntijana on psykologi ja psykoterapeutti Mirka Paavilainen.