Simpukka ry on huolissaan terveyskeskuslääkäreiden osaamisesta hedelmöityshoitojen tarpeen arvioinnissa
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkon suositus hedelmöityshoitojen lääketieteellisistä edellytyksistä siirtää vastuuta perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollon rooli korostuu erityisesti hedelmöityshoitojen tarpeen ja hoidon edellytysten selvittämisessä. Suositus rajaa ulkopuolelle sosiaalisista syistä hedelmöityshoitoja tarvitsevat. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että hedelmöityshoitoihin panostaminen lisää syntyvyyttä sekä tukee lapsitoiveiden toteutumista.
- Simpukka ry on pettynyt Palkon hedelmöityshoitojen suositukseen, joka rajaa sosiaalisista syistä hedelmöityshoitoja tarvitsevat, kuten itselliset naiset ja sateenkaariperheet, suosituksen ulkopuolelle.
- Vastuu hoitojen tarpeen ja edellytysten arvioinnista siirtyy aiempaa vahvemmin perusterveydenhuoltoon. Simpukka ry on huolissaan terveyskeskusten osaamisesta, resursseista ja päätöksenteon yhdenvertaisuudesta.
- Suositus ei vastaa hoitojen kasvavaan tarpeeseen. Lahjasoluhoitojen määrä kasvaa, ja julkisen sektorin osuus niiden toteuttajana oli viime vuonna ennätykselliset 41 prosenttia.
- Kahden lapsen perheissä hedelmöityshoitoja tarjotaan vain yksilöllisen harkinnan perusteella. Simpukka ry pitää lasten määrään perustuvaa rajausta liian tiukkana.
- Lapsettomuuskokemukseen tarvitaan enemmän tukea. Simpukka ry pitää hyvänä psyykkisen tuen huomioimista suosituksessa, mutta on huolissaan palveluiden riittämättömistä resursseista ja vertaistuen puuttumisesta suosituksesta.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tyytymätön Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palkon tuoreeseen suositukseen hedelmöityshoitojen lääketieteellisistä edellytyksistä.
Palko toimii sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä, ja sen tehtävänä on antaa suosituksia terveydenhuollon menetelmien kuulumisesta julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon. Hedelmöityshoitolaki taas on oikeusministeriön alainen laki.
Palko katsoo, että hedelmöityshoidot kuuluvat julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan vain tilanteissa, joissa henkilöllä tai parilla on lääketieteellisesti todettu tai lääketieteellisin perustein arvioitu hedelmättömyys tai muu hedelmöityshoitojen käyttöä edellyttävä lääketieteellinen peruste.
Suosituksen ulkopuolelle jäävät hedelmöityshoidot, jotka toteutetaan sosiaalisista, kuten elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Tällä tarkoitetaan muun muassa itsellisiä naisia ja naispareja, joilla ei ole lääketieteellistä syytä hoidon tarpeelle
“On hyvä, että suositus on tehty, mutta valitettavasti se ei tarjoa mitään uutta tietoa tai ehdota muutoksia nykyisiin käytäntöihin. Olemme pettyneitä siihen, että Palkon suositus ei huomioi sosiaalisista syistä hedelmöityshoitoja tarvitsevia. Suositus ei ole yhdenvertainen”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
Hedelmöityshoitotilastojen ennusteiden mukaan lahjoitetuilla sukusoluilla toteutettujen hoitojen määrä on kasvussa. Ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus lahjasoluhoitojen toteuttajana oli viime vuonna 41 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Tästäkin huolimatta sosiaaliset syyt jätettiin suosituksen ulkopuolelle, vaikka lahjasoluhoitojen kasvava tarve on tiedossa.
Simpukka ry pitää ehdottoman tärkeänä, että tämän suosituksen ulkopuolelle jääviin syihin, kuten elämäntilanteeseen ja muihin lapsettomuuden syihin liittyviin hedelmöityshoihin laaditaan jatkossa omat suositukset. Näin varmistetaan, että sosiaalisin perustein hoitoja tarvitsevat tulevat huomioiduiksi ja he saavat niitä hoitoja, joita tarvitsevat.
“Suomessa on nyt kaikin mahdollisin keinoin tuettava eri elämäntilanteissa elävien mahdollisuuksia toteuttaa toiveensa lapsiperheellistymisestä. Toteutumaton lapsitoive ja lapsettomuuden suru voivat vaikuttaa mielenterveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja työssä jaksamiseen ja aiheuttaa sairauslomia. Yhteiskunnan kannalta hoitoihin panostaminen on vahvasti tulevaisuuteen satsaamista: tutkimusten mukaan syntyvä lapsi maksaa hoitoihin käytetyt varat aikuisena 8,5-kertaisesti takaisin.”
Lääkäreiden osaamisen varmistaminen haastavaa
Palkon suosituksessa linjataan, että julkisen terveydenhuollon lisääntymisterveyden palvelukokonaisuus käynnistyy perusterveydenhuollosta.
Suosituksen mukaan perusterveydenhuollon rooli korostuu erityisesti hedelmöityshoitojen tarpeen ja hoidon edellytysten selvittämisessä sekä niiden tekijöiden tunnistamisessa, joilla voidaan edistää hoitojen vaikuttavuutta ja turvallisuutta.
Suositus siirtää vastuuta perusterveydenhuoltoon ennen lähetettä erikoissairaanhoitoon. Perustason palveluissa, kuten terveyskeskuksessa, tehdään järjestelmällisempi hedelmällisyyden perustutkimus, elintapaohjaus ja riskitekijöiden hallinta, jossa huomioidaan myös toivotun lapsen etu.
“Meillä on Simpukka ry:ssä iso huoli siitä, että perusterveydenhuollossa ei ole osaamista ja resursseja tehdä yhdenvertaisia päätöksiä hoitojen saamisesta tai jatkamisesta. Huolena on, että esimerkiksi terveyskeskuslääkärin kokemattomuus hedelmöityshoidoista ja niiden antamiseen liittyvien kriteerien tulkinnasta voivat johtaa siihen, että lähetettä erikoissairaanhoitoon ei tehdä”, Savio sanoo.
Simpukka ry:ssä herää huoli myös siitä, onko perusterveydenhuollossa valtakunnallisesti osaamista ja ymmärrystä perheiden monimuotoisuudesta ja monimuotoisista lapsiperheellistymisen tavoista.
“Saamiemme viestien mukaan esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla terveyskeskuslääkärille on pitänyt avata, mistä lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistymisessä on kyse ja että itsellisesti tai sateenkaariparina lasta toivovat ovat myös oikeutettuja saamaan lahjasoluhoitoja julkisella sektorilla. Tämän tiedotustyön ei kuuluisi olla potilaan vastuulla. Miten voimme varmistaa terveyskeskusten ammattilaisten osaamisen kaikkialla Suomessa? Meillä on aito huoli myös lääkäreiden työmäärästä ja hedelmöityshoitoihin liittyvään tietoon perehtymisen mahdollisuuksista”, Savio pohtii.
Lapsettomuuskokemuksesta selviytymiseen tarvitaan tukea
Suosituksessa todetaan myös, että jos henkilöllä tai parilla on jo kaksi lasta, hedelmöityshoitoja tarjotaan vain yksilöllisen harkinnan perusteella. Simpukka ry toivoo, että lasten määrää ei olisi rajattu niin tiukasti.
Savio ehdottaa, että jos hoitovaste hedelmöityshoidoissa on ollut hyvä ja hoidot ovat johtaneet lapsen syntymään, voisi olla perusteltua mahdollistaa myös kolmannen tai useammankin lapsen toiveen toteuttaminen julkisin varoin.
Suositukseen on kirjattu, että psyykkistä tukea tulisi olla tarjolla ennen hedelmöityshoitoja, hoitojen aikana ja niiden jälkeen.
“On todella hieno asia, että tuki on huomioitu suosituksessa. Olemme kuitenkin saaneet hyvinvointialueilta viestiä, että tuen tarjoamiseen ei ole tarpeeksi resursseja. Tukea kehotetaan etsimään kolmannelta sektorilta, mikä on sote-järjestöihin kohdistuvien leikkausten tilanteessa erittäin huolestuttavaa.”
Lapsettomuushoitopolulla ammatillisen tuen rinnalla olisi tärkeää olla myös vertaistukea. Sitä suositus kuitenkaan ei mainitse.
Tahaton lapsettomuus on yleistä. Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Kyseessä on yksi aikuiselämän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa muun muassa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan tietoa ja tukea ammattilaisilta, läheisiltä ja vertaisilta.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva Suomessa. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Simpukan Helminauha-toiminta jakaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille, lahjasolutaustaisille ja ammattilaisille.
