Lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyy yhä useampi – lahjasoluviikko 22.–28.4.2024
TIEDOTE 16.4.2024
Helminauha-hankkeen järjestämän lahjasoluviikko 22.–28.4.2024: tietoa lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvistä teemoista, jotta tämä erityinen tapa muodostaa lapsiperhe tulisi yhä tunnetummaksi. Viikon aikana tuotetaan myös vertaistukea, koska vain samaa kokeneet tietävät täysin, mistä lahjasoluilla lapsiperheellistymisessä on kyse.
Helminauha-hanke järjestää ensimmäistä kertaa Suomessa lahjasoluviikon 22.–28.4.2024. Helminauha-hanke tuottaa viikon aikana tietoa lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvistä teemoista sekä mahdollistaa vertaistukea kaikille, joita aihe koskettaa henkilökohtaisesti. Viikon yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta tästä erityisestä tavasta muodostaa lapsiperhe.
Syntyvyys laskee Suomessa, mutta yhä useampi perhe saa lapsen lahjasoluhoitojen avulla ja siksi on tärkeää, että aihe tulee tunnetuksi yhteiskunnassa. Vuonna 2021 syntyi jo 776 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta (THL). Lahjasoluhoidoissa käytetään lahjoitettua munasolua, siittiöitä tai alkiota.
Lahjasoluperheiden määrän kasvaessa teema koskettaa kasvaa joukkoa joko henkilökohtaisesti tai esimerkiksi läheisten kautta. Monien lähipiirissä toivotaan tai on saatu lapsi lahjasoluhoitojen avulla. Lisäksi lasten tai lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat yhä useammin lahjasoluilla alkunsa saaneita sekä lahjasoluilla lapsen saaneita työssään.
Lahjasoluperheille tietoa ja tukea tuottava valtakunnallinen Helminauha-hanke korostaa, että lahjasoluhoitojen avulla lapsen saaminen on yksi lapsiperheellistymisen tapa muiden joukossa. Erityistä lahjasoluilla alkunsa saaneen lapsen elämässä on se, että osa tai kaikki lapsen geeneistä tulevat sukusolujen lahjoittajalta.
– Tutkimusten mukaan lahjasolutaustalla ei ole negatiivista vaikutusta lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, kunhan lahjasoluilla alkunsa saanut lapsi saa kasvaa tietoon omasta taustastaan koko elämänsä ajan. Lahjasoluperheiden vanhemmat ovat usein harkinneet vanhemmaksi ryhtymistä huolellisesti, valmistautuneet siihen hyvin ja sitoutuneet vanhemmuuteen vahvasti. Monella on taustallaan myös tahattoman lapsettomuuden kokemus. Silti lahjasoluperheen vanhemmuus on ihan tavallista vanhemmuutta iloineen ja haasteineen, toteaa Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Syntyvyys laskee, mutta lahjasoluhoitojen määrät kasvavat – lahjasoluviikko 2024
Vaikka Suomen syntyvyys on laskussa, lahjasoluhoitojen määrät ovat kasvaneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hedelmöityshoitotilastojen mukaan vuonna 2021 syntyi 776 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta. Määrä on kasvussa, sillä se oli pitkään noin 500 lasta vuodessa.
Yksi syy lahjasoluhoitojen määrän kasvuun on se, että lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 yhdenvertaisesti nais-miespareille, sateenkaariperheille sekä itsellisesti vanhemmaksi haluaville. THL:n hedelmöityshoitotilaston ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 julkisen sektorin osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista oli 32,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Väestöliiton vuonna 2022 julkaiseman Perhebarometrin mukaan sopivan kumppanin puute on yksi syy siihen, ettei toivottu lapsiluku toteudu. Tämä näkyy myös lahjasoluhoidoissa, sillä suuri osa niihin hakeutuvista on itsellisesti lasta toivovia.
– On hienoa, että lahjasoluhoidot mahdollistavat lapsiperheellistymisen itsellisesti lasta toivoville. Itsellisten vanhempien tarinat ovat yhä enemmän esillä mediassa, mikä rohkaisee yhä useampia harkitsemaan lapsen hankkimista yksin. Itsellinen vanhemmuus nähdään yhtenä lapsiperheellistymisen tapana ja perhemuotona muiden joukossa, sanoo Huhtala.
Lahjasoluhoitojen lisääntymisen takia julkisessa terveydenhuollossa on valtava pula sukusolujen lahjoittajista. Helminauha-hanke on huolissaan siitä, että sukusolujen lahjoittajien vähäinen määrä on pidentänyt lahjasoluhoitojen jonoja julkisella sektorilla. Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan, jotta lapsiperheellistymisen mahdollisuudet olisivat yhdenvertaisemmat ja yhä useamman lahjasoluhoitoja tarvitsevan haave lapsen saamisesta toteutuisi.
Tietoa ja vertaistukea: lahjasoluviikko 2024
Helminauha-hanke järjestää lahjasoluteemoihin keskittyvän lahjasoluviikon ensimmäistä kertaa Suomessa 22.–28.4.2024. Lauantaina 27.4.2024 vietetään lahjasolutietoisuuspäivää. Viikon tarkoituksena on lisätä tietoa lahjasoluhoidoista yhtenä lapsiperheellistyminen muotona ja tuoda esiin sitä, mitä erityisiä kysymyksiä lahjasolutaustaistaan liittyy.
Lahjasoluviikolla Helminauha-hanke tuottaa sosiaalisen mediaan tietoa lahjasoluteemoista ja järjestää vertaistukea lahjasoluilla alkunsa saaneille ja lahjasoluperheille. Instagramissa vierailevat lahjasoluilla alkunsa saanut Timo Ramu sekä Susanna Silvander-Rosti, jonka uusin lastenkirja Sulon ja Elsin vauvakutsut kertoo eri tavoista, joilla vauva voi tulla perheeseen. Helminauha-hanke järjestää verkkoluennon lahjasolutaustasta lapselle puhumisesta eri ikävaiheissa.
– Lahjasoluilla alkunsa saaneet aikuiset painottavat, että tieto lahjasolutaustasta kuuluu heille itselleen jo lapsesta saakka. Tämä oikeus on kirjattu vuonna 2007 voimaan astuneeseen hedelmöityshoitolakiin. Lahjasolutaustasta on hyvin tärkeää puhua lapselle alusta asti, jotta tieto ei tule myöhemmin yllätyksenä, rohkaisee Huhtala.
Helminauha-hankkeen tekemän kohderyhmäkyselyn (N104) mukaan vertaistuki on lahjasoluperheille korvaamattoman tärkeää. Kyselyn vastaajat toivat esiin sitä, kuinka lahjasoluilla lapsen saaminen on yhteiskunnassamme vielä suhteellisen tuntematon aihe. Vertaistuki vähentää yksinäisyyden kokemusta, lisää hyvinvointia ja jaksamista sekä luo tunnetta siitä, että oma perhe on hyväksytty ja tavallinen.
Lahjasoluhoidot
- Suomessa syntyi 776 lasta vuonna 2021 lahjasoluhoitojen avulla, mikä on 1 prosentti kaikista syntyvistä lapsista. Määrä on kasvussa (THL, hedelmöityshoitotilasto 2022).
- Lahjasoluilla alkunsa saaneita henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan yli 15 000.
- Lahjasoluhoitoja toteutetaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoja tarjoavilla klinikoilla. Hoitoja saavat itsellisesti, sateenkaariperheenä ja nais-miesparin perheenä lasta toivovat.
- Vuonna 2007 asetettuun hedelmöityshoitolakiin on kirjattu lapsen oikeus tietoon taustastaan. Lapsella on 18 vuotta täytettyään mahdollisuus selvittää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys.
- Ensimmäiset hedelmöityshoitolain aikana lahjasukusoluilla syntyneet lapset tulevat täysi-ikäisiksi vuonna 2026.
Lisätiedot ja haastateltavapyynnöt
Hankevastaava Jenni Huhtala, Helminauha-hanke, jenni.huhtala@simpukka.info, 040 5323010.
