Lapsettomuuslääkäri Rauni Klami: Toivon, että saisimme julkisen kampanjan hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista asioista

Teksti Hanna Parviainen, kuva Studio Aura. Haastattelu on julkaistu ensin Lapsettomien yhdistys Simpukan lehdessä Simpukka 3/2024.

Kouluiässä saatu oppi hedelmällisyydestä auttaa tekemään valintoja ja suunnitelmia, jotka tukevat myöhempää lapsitoivetta. Lapsettomuuslääkäri Rauni Klami ehdottaa hedelmällisyystiedon opettamista peruskoulun kahdeksannella luokalla.

Lapsettomuuslääkäri, lääketieteen tohtori Rauni Klami tapaa usein lasta toivovia, joille tahaton lapsettomuus on tullut yllätyksenä ja järkytyksenä. Taustatarina on usein sama: on oletettu, että raskaus alkaa nopeasti sen jälkeen, kun ehkäisystä luovutaan.

Klami uskoo, että yllättymisen taustalla on perusopetuksesta puuttuva tai virheellinen hedelmällisyystieto.

– Raivostuin, kun luin tyttäreni terveystiedon kirjasta hirveitä asiavirheitä ja syyllistäviä ja pelottelevia lauseita. Kirjassa luki muun muassa, että suurin osa hedelmättömyydestä johtuu klamydiasta. Se ei pidä paikkaansa. Kirjan mukaan seksitaudista voi olla seurauksena lapsettomuus, syöpä tai kuolema. Ei ollut kovin positiivinen lähtökohta nuoren seksuaalielämään.

Klami oli pitkään mukana Suomen lapsi- ja nuorisogynekologisen yhdistyksen hallituksessa, jossa hän nosti esille huolensa opetuksen puutteista ja virheistä.

– Koulun oppimäärä tähtää siihen, että pystyttäisi estämään ei-toivotut raskaudet, mikä sinänsä on hyvä lähtökohta. Lapsen kirjasta lähti liikkeelle kiinnostukseni siitä, miten saataisi koulujen oppikirjat vastaamaan nykyaikaa ja terveystiedon opettajat uskaltamaan puhumaan hedelmällisyydestä.

Tyksin Naistenklinikalla työskentelevä Klami toivoo, että hedelmällisyydestä ja lapsiperheellistymisestä puhuttaisiin hieman jo perusopetuksen viidennellä luokalla. Asia tulisi ottaa perusteellisesti esille kahdeksannella luokalla yhtä aikaa ehkäisystä ja seksi­taudeista puhuttaessa.

Nuorille tietoa hedelmällisestä iästä

Nuoruuden käsitys on laajentunut ja opiskelut ja pätkätyöt lisääntyneet. Vaikka lasta toivovat nelikymppiset kokevat olevansa nuoria ja terveitä, hedelmällisyys on laskenut jo merkittävästi ja lasten saamisessa voi olla haasteita.

Nainen on hedelmällisimmillään keski­määrin 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyyden jyrkkä lasku alkaa 37-vuotiaana. Miehen hedelmällisyyden lasku alkaa yleensä noin 40–45-vuotiaana

Vaikka nuori ei haaveilisi perheestä useisiin vuosiin tai ollenkaan, olisi Klamin mukaan tärkeää, että nuorella olisi olemassa tieto hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista asioista sekä lapsettomuuden hoidosta.

Hän toivoo, että nuoret voisivat tehdä informoituja päätöksiä tulevaisuudestaan. Elää voi onnellisena ilman lastakin, mutta jos toivoo saavansa lapsen, kannattaa asia pitää mielessä. Yksi tärkeimmistä asioista on ymmärrys hedelmällisestä iästä.

Seksitautia ei tarvitse hävetä

Hedelmällisyysterveys nojaa terveisiin elämäntapoihin, joista tärkeimpiä ovat päihteettömyys ja tupakoimattomuus.

Seksisuhteissa on tärkeää pitää huolta itsestään ja kumppaneistaan.

– Seksitauti ja siihen haettu hoito ei ole häpeä. Hoidettu seksitauti ei aiheuta lapsettomuutta vaan piilevä tauti, jota ei osata etsiä eikä hoitaa. Väestötasolla papillooma­virus HPV:n saa 80 prosenttia suomalaisista jossain vaiheessa.

Iso huolenaihe liittyy kilpaurheiluun ja salilla treenaamiseen. Moni uskoo elävänsä terveellisesti, kun treenaa, on huippukunnossa ja käyttää lisäravinteita. Klamin mukaan on nähty, että turvallisina pidetytkään lisäravinteet eivät ole turvallisia. Lisäravinteista 30 prosentista on löydetty jäämiä steroideista.

– Miehillä erityisesti steroidien ja testo­steronien käyttö vaikuttavat voimakkaasti hedelmällisyyteen. Kaikki lääkäritkään eivät tiedä, että testosteronit hävittävät melkein kaikilta miehiltä siittiöt siemennesteestä. Naisilla raskas urheilu, kehon rasvattomuus ja liian vähäinen energiansaanti saattavat johtaa kuukautiskierron ja ovulaation pois jäämiseen, Klami sanoo.

Kutsuntatarkastuksiin hedelmällisyystietoa

Hedelmällisyyttä voivat vaarantaa myös erilaiset sairaudet, lääkkeet, leikkaushoito, sädehoito, elämäntavat, ympäristö ja sosiaaliset tekijät. Hedelmällisyysneuvontaa tulisi tarjota aina, kun sairaus tai sen hoito uhkaa heikentää hedelmällisyyttä.

– Ehkäisyä aloittaessa tai uusiessa on luonteva tilanne tuoda hedelmällisyysasiat esille. Olen lääkärinä sanonut, että asia ei välttämättä kosketa sinua tässä hetkessä, mutta jos olet ajatellut joskus raskautta, kannattaa miettiä, missä kohtaa ehkäisyn lopettaminen tulee kysymykseen. Moni käyttää ehkäisyä vuosikymmenestä toiseen eikä ymmärrä, että tyhjennysvuoto ei ole kuukautisvuoto eikä ollenkaan mieti, mikä olisi oikea aika.

Luonnollisia paikkoja puhua hedelmällisyydestä olisivat raskauden ehkäisykäynnin lisäksi asevelvollisten kutsuntatarkastus ja perussairauksien lääkärikäynnit perusterveydenhuollossa.

Klamin mukaan tiedon kasvu lähtee ammattilaisten koulutuksesta. Sanna-Mari Mannisen väitöstutkimuksen (2024) mukaan terveydenhuollossa työskentelevät kokevat, että he saavat liian vähän tietoa seksuaaliterveydestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä.

Rentoa juttelua kotona

Klami rohkaisee perheitä puhumaan lapsilleen tahattomasta lapsettomuudesta, hedelmällisyydestä, ehkäisystä ja seksuaaliterveydestä. Keskusteluun kannattaa valita hetki, jolloin aikuinen ja nuori ovat hyvällä ja vastaanottavaisella tuulella.

– Kehohäpeää ei kannata siirtää seuraavalle sukupolvelle. Puhuminen on haastavampaa, jos et ole valmis kertomaan omista kokemuksistasi tai esimerkiksi käyttämästäsi ehkäisystä.

Ensisijaista on kertoa, että seksiin tarvitaan toiselta suostumus, kavereista pidetään huolta ja kotoa saa kondomeja. Lapselle kannattaa kertoa mahdollisimman aikaisin, jos hänen syntymäänsä liittyy erityinen tarina, kuten hedelmöityshoidot.

Ammattilaiset kannattavat sijaissynnytyslainsäädäntöä

Klamin mielestä syntyvyyden laskun ongelmiin ja tahattoman lapsettomuuden lisääntymiseen pitäisi löytyä enemmän ratkaisuja yhteiskunnan tasolta.  Yksi ratkaisuista olisi sijaissynnytyslainsäädäntö. Hän on muun muassa mielissään siitä, että Suomen ammattilaiset kannattavat laajasti sijaissynnytyslainsäädäntöä. Asiassa on toki paljon ratkaistavaa, että järjestelyt olisivat kaikille osapuolille toimivat.

Mediassa olevat uutiset hedelmällisen iän ylittäneiden lapsiperheellistymisestä vääristävät käsitystä hedelmällisyydestä.

– Moni Suomessa asuva ei tunne hedelmöityshoitolakia ja eikä tiedä, että sijaissynnytykseen liitettäviä hedelmöityshoitoja ei tehdä Suomessa. Kotimaan realiteetit eivät vastaa ulkomaisten lehtien iäkkäiden raskaustarinoita. Syntyy Suomessakin yllätysvauvoja, mutta kukaan ei kerro, että taustalla on esimerkiksi viides kierros lahja­munasoluilla.

Väestöliiton mukaan useampi kuin joka neljäs 45–55-vuotias mies jää lapsettomaksi. Naisilla luku on joka viides.

Klami on huolissaan miesten lapsettomuudesta myös yhteiskunnallisella tasolla. Yhteiskunnan tulisi tukea kaikkien lapsi­toivetta riippumatta seksuaalisuudesta, sukupuolesta tai läheissuhteesta. Miehestä johtuvan lapsettomuuden taustalla voi olla esimerkiksi DNA-rakenteen vaurio siittiöissä, matala siittiötiheys tai yhdyntäongelmat.

Ammattilaisilta hän toivoo miesten hyvää huomiointia lapsettomuushoidoissa ja esimerkiksi keskenmenon sattuessa.

– Soteuudistusta suunnitellessa puhuttiin siitä, että päästäisi nopeammin ja halvemmalla lapsettomuushoitoihin. Nyt on hirveät säästö- ja leikkauspaineet. Aika varmasti voidaan sanoa, ettei aiemmin puhuttu hedelmällisyysneuvola tule toteutumaan julkisella sektorilla.

Hoidon määrän rajoittaminen perustuu resurssipulaan

– Julkisten hedelmöityshoitojen kahden lapsen politiikka on epäviisasta. Tiedetään miten nopeasti syntyvä lapsi maksaa itsensä takaisin. Moni asia julkisen puolen hoidoissa ei perustu lääketieteeseen vaan taloudellisiin realiteetteihin. Tiedetään, että kuudennella hoitokierroksella tulos on yhtä hyvä kuin kolmannella. Kolmen hoitokierroksen politiikka ei perustu oikein mihinkään.

Syntyvyyden kannustamisen ratkaisu ei löydy myöskään verotuksellisilla keinoilla. Klami muistuttaa, että verotus ei saa olla lapsettomia syrjivä. On epäoikeudenmukaista, jos tukia saadaan vain perheille, joihin on saatu lapsia.

– Toivon, että saisimme julkisen kampanjan hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Tietoa tarvitaan kipeästi lapsille, nuorille ja aikuisille. Tiedämme, että ihmiset saavat keskimäärin vähemmän lapsia kuin toivovat. On pohdittava, miten saamme tietoa julkisuuteen ja kuka antaa tietoja ihmisille yksilöllisesti, Klami kannustaa.

Lapsettomien yhdistys Simpukka

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.

• Liity Simpukan jäseneksi. 
• Lahjoita tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen tehtävän työn tukemiseksi.