Laadukkaita lapsettomuushoitoja rennolla otteella

Teksti Laura Hirvonen ja Jenni Huhtala. Kuva Harri Mankosen kotialbumi ja Pexels. Artikkeli on julkaistu ensin Lapsettomien yhdistys Simpukan lehdessä Simpukka 1/2024.

Sukusolujen käsittely laboratoriossa on tarkkaa ja täsmällistä: kaikissa maljoissa, putkissa ja papereissa on värikoodatut nimitarrat. Joka vaiheessa tarkistetaan, että tiedot täsmäävät. Tyks Fertiliteettilaboratorion ja spermapankin IVF-biologi Harri Mankonen vastasi Simpukka-lehdelle työhönsä liittyviin kysymyksiin.

Kuka olet?

Olen Harri Mankonen, IVF-biologi Raumalta. Olen työskennellyt Tyks fertiliteetti- ja spermalaboratoriossa vuodesta 2006 alkaen. Ensimmäiset minun aikanani Tyksissä alkunsa saaneet lapset ovat pian täysi-ikäisiä. 

Opiskelin pääaineena perinnöllisyystiedettä, ja työtä olen tehnyt muun muassa syöpätutkimuksen ja miehen lisääntymisterveyden parissa. Kiinnostukseni lisääntymisbiologiaan heräsi Turun yliopiston lääketieteellisen fysiologian laitoksella. IVF-biologin työhön päätyminen ei ollut niinkään tietoinen valinta, vaan ennemmin se, mihin elämä kuljetti. 

Mitä työhösi kuuluu?

Työssäni on kaksi suurta osa-aluetta: laatutyö ja raportointi sekä käytännön laboratoriotyö. Vastaan siitä, että laboratorion toiminta on lainmukaista ja laadukasta, ja raportoin siitä viranomaisille.

Valvon, että käytössämme ovat oikeat menetelmät ja toimivat työvälineet, että henkilökunta on asianmukaisesti koulutettua, ja että toimintamme on tehokasta, eli hoitojen perusteella alkaa raskauksia. Olemme Tyks fertiliteettilaboratoriossa erikoistuneet hoitamaan vaikeaa miehen hedelmättömyyttä, ja teemme yhteistyötä muiden yliopistosairaaloiden kanssa.

Työpäivän aloitan paperitöillä. Aamulla tarkistetaan, ovatko edellisen päivän munasolut hedelmöittyneet. Eri-ikäisistä alkioista valitaan, mitkä lähtevät pakkaseen ja mitkä siirrettäväksi. 

Munasolujen keräykset ja spermojen vastaanotto alkavat yleensä yhdeksän maissa. Lääkäri ja hoitaja keräävät munasolut, jotka viedään laboratorioon. Laboratoriossa on edellisenä päivänä valmisteltu oikeanlaiset maljat ja liuokset, joissa kerätyt sukusolut säilytetään. Spermanäytteet pestään heti niiden saavuttua, joten potilaiden inseminaatiohoidot voidaan tehdä aamupäivällä.

Kerättyjen munasolujen hedelmöitykset aloitetaan lounaan jälkeen. IVF-hedelmöitystä varten munasoluja ei tarvitse erityisesti valmistella, mutta mikrohedelmöitystä (ICSI) varten munasolua ympäröivää solukkoa täytyy ensin entsymaattisesti sulatella. Iltapäivällä kolme–viisipäiväiset alkiot toimitetaan lääkärille siirrettäväksi.

Tarkka kirjanpito on tärkeää: kenen munasolut, siittiöt ja alkiot ovat missäkin. Maljoissa, putkissa ja papereissa on värikoodatut nimitarrat. Esillä pidetään ainoastaan sillä hetkellä hoidettavien potilaiden papereita. Joka vaiheessa tarkistetaan, että tiedot täsmäävät. Prosessimme ovat hyvin hioutuneet, ja jokainen tietää tehtävänsä.

Mitkä asiat ovat työssäsi kiehtovinta ja haastavinta?

Pidän työni monipuolisuudesta. En haluaisikaan tehdä samaa asiaa koko päivää. Välillä on mukavaa tehdä paperitöitä, välillä vaikkapa hedelmöityksiä. 

On aina ilahduttavaa nähdä, että raskauksia alkaa. Harmittaa lasta toivovien puolesta, jos alkioita ei saada aikaan. Se on osa laboratorion arkea, mutta on ikävää, jos hoidot eivät tehoa. 

Erityisen kiehtovia työvoittoja ovat tilanteet, joissa saadaan aikaan synnytykseen johtava raskaus, vaikka siittiöitä oli käytössä vain muutamia.

“Hoitojen tulokset ovat parantuneet, kun sukusoluista, alkioista ja niiden pakastusmenetelmistä on opittu paljon.”

Oletko huomannut laboratoriotyössä muutoksia?

Tyksissä aloittaessani toiminta oli nykyistä suoraviivaisempaa. Alkioita pakastettiin ja sulatettiin, ja valikoimassa olivat IVF- ja ICSI-hoidot. Munasoluja ei vielä voitu pakastaa. Menetelmien määrä on kasvanut ja monipuolistunut.

Blastokystien viljely ja fertiliteetin eli hedelmällisyyden säilyttäminen on nykyään paremmin mahdollista. Välineiden kirjo on entistä laajempi. Nykyään on käytössä paljon erilaisia liuoksia solujen säilyttämiseen ja alkioiden viljelyyn eri työvaiheissa, kun aiemmin käytettiin samaa liuosta kaikissa vaiheissa.

Hoitojen tulokset ovat parantuneet, kun sukusoluista, alkioista ja niiden pakastusmenetelmistä on opittu paljon. Nykyään Tyksiin tulee ympäri Suomea potilaita, joiden spermasta ei ole löytynyt ollenkaan siittiöitä. Kivesten mikrodissektioleikkauksessa (MD-TESE) kiveksistä otetaan koepaloja, joista siittiöitä etsitään mikroskoopilla. Jos kiveskudoksesta löytyy edes yksittäisiä siittiöitä, niitä pystytään hyvin tehokkaasti käyttämään ICSI-hoidoissa. 

Mietitkö  jälkeenpäin, miten potilaiden hoidot ovat edenneet?

Potilaat ja heidän tilanteensa jäävät aika hyvin mieleen, kun heidän alkioitaan seuraillaan viikon ajan laboratoriossa, mutta ajatukset eivät seuraa kotiin.

Toimintaamme THL:lle raportoidessa käymme uudelleen läpi vuoden varrella tehtyjen hoitojen tulokset. On kiinnostavaa nähdä tilastoista esimerkiksi alkaneiden raskauksien määrä, koska se kertoo laboratorion toimintojen tehokkuudesta ja laadusta. Jos tilastoissa näkyy jotain kummallista, eli vaikkapa raskauksia ei ole odotettua määrää, siitä seuraa toimenpiteitä. Tarkistamme, oliko kyse sattumasta vai jostain, mihin laboratoriossa voidaan vaikuttaa.

Joskus meille lähetetään valokuvia hoitojen seurauksena syntyneistä lapsista. Niistä tulee hyvä mieli!

Miten syntyvyyskeskustelu näkyy TYKSin spermalaboratoriossa?

Hyvin yleinen puheenaihe on se, miten saadaan lahjoittajia lahjasoluhoitoihin. Lahjoittajien rekrytointi ei ole helppoa. Mietimme, miten tavoittaisimme potentiaalisia nuoria miehiä lahjoittajiksi. 

Yksi syntyvyysongelman ratkaisuista olisi kansanvalistus hedelmällisyydestä. Tietoa tarvitaan lisää, koska on kurjaa, jos ihminen jää tahattomasti lapsettomaksi siksi, ettei hän ole tiennyt hedelmällisyyden rajusta laskusta 35 ikävuoden jälkeen.

Mitä haluaisit sanoa siittiöiden lahjoittamista harkitsevalle?

Siittiöiden lahjoittaminen on todella helppo prosessi, ja ne, jotka meillä käyvät, kokevat olevansa hyödyksi ja ovat hyvillä mielin mukana.

Prosessin aikana käyntikertoja sairaalassa tulee noin kymmenen. Lahjoittajien kanssa käydään läpi perusasiat, kuten se, että lahjoittajalla ei ole oikeuksia tai velvollisuuksia mahdollisesti syntyvää lasta kohtaan. On mahdollista, että joku aikanaan ottaa yhteyttä, mutta on lahjoittajan oma valinta, miten mahdolliseen yhteydenottoon suhtautuu.

Lahjoittaminen on hyvin riskitöntä, sillä lahjoittajien tiedot käsitellään ja säilytetään samalla tietoturvalla kuin potilastiedot. Lahjoituksesta ei tule merkintöjä lahjoittajan omaan sairaskertomukseen. Vaikka kirjanpito ja laaduntarkkailu ovat tiukat, olemme täällä rennolla otteella. 

Tärkeintä on, että lahjoitus tehdään ensisijaisesti auttamisen halusta. Ilahduttavasti meihin yhteyttä ottaneilla onkin ollut se oikea asenne. Olemme kiitollisia jokaiselle lahjoittajalle, ja toivotamme kiinnostuneet tervetulleiksi. Ovet ovat auki, ja puhelinnumero löytyy TYKSin nettisivuilta.

Helminauha-toiminta tarjoaa tietoa ja tukea lahjasolutaustaisille henkilöille ja heidän perheilleen.

Lisätietoa ja tekstissä käytetyt lähteet löytyvät osoitteesta helminauha.info.