Tahattomasti lapsettomien miesten kokemuksia saamastaan tuesta

Teksti Milla Salama, Marja Kaunonen ja Anna Liisa Aho

Miehen rooli perheessä on muuttunut yhteiskunnallisten muutosten myötä. Isäksi tulemista ei nähdä vain perheen jatkamisen välttämättömyytenä, vaan toiveena isäksi tulemisesta. Miehet saavat tahattoman lapsettomuuden kokemukseen tukea lähipiiriltään, mutta vertaisilta, ystäviltä ja ammattilaisilta saatu tuki on puutteellista.  

Milla Salaman terveystieteiden tutkinto-ohjelman pro gradu -työ Ikuisesti kahdestaan – tahaton lapsettomuus ja sosiaalinen tuki miesten kokemana selvitti miesten kokemuksia tarvitsemastaan ja saamastaan tuesta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tahattomasti lapsettomien miesten kokemuksia tuesta ja heidän saamaansa ja tarvitsemaansa tukea lapsettomuuteen liittyen. Empiirinen aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella (n=12), joka sisälsi tausta- ja avokysymyksiä liittyen saatuun ja tarvittuun tukeen. Tietoa syvennettiin puhelimitse teemahaastatteluilla (n=3). 

Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin Simpukan, Endometrioosiyhdistyksen ja Väestöliiton avulla. 

Kyselylomaketta edelsi saatekirje, jossa kerrottiin tutkimuksesta, osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja luottamuksellisuudesta (Bengttson 2016). Tutkimusaineiston taustamuuttujat analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla, ja avokysymykset ja haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tiedämme, että noin 15 prosenttia kaikista pareista kärsii elämänsä aikana tahattomasta lapsettomuudesta (Tiitinen 2022). Lapsettomat kokevat tuen saannin tärkeäksi (Martins ym. 2013), mutta pariskunnat eivät saa aina tukea tasa-arvoisesti. 

Miehet saavat muun muassa sosiaalista tukea vähemmän kuin naiset (Agostini ym. 2011). Hoitohenkilöstö käyttää nais- ja miespareja tukiessaan myös samanlaisia menetelmiä (Kroemeke & Kubicka 2018), vaikka miesten ja naisten tuen tarve poikkeaa toisistaan (Redo & Bielawska-Batorowicz 2014). Miehet myös puhuvat kokemuksistaan naisia vähemmän lapsettomuushoitojen aikana, mikä voi vaikuttaa tuen saantiin (Agostini ym. 2011).

Vakauttavaa tukea ystäviltä ja lähipiiriltä

Tutkimuksessa selvisi, että miehet saivat vakauttavaa psykososiaalinen tukea, johon liittyi reflektoiva keskustelutuki, helpottava henkinen ja voimaannuttava tuki. Reflektoiva tuki sisälsi helpottavaa asioiden käsittelyä, parasta tukea saatiin avoimesta keskustelusta juuri puolison kanssa. 

Tahattomasta lapsettomuudesta puhuttiin avoimesti myös lähipiirin kanssa, mikä antoi mielenrauhaa. Miehet jakoivat kokemuksiaan myös vertaisten kanssa, jolloin ymmärtävä, myötätuntoinen ja kiinnostusta osoittavaa tuki helpotti henkistä taakkaa. 

Kummankinvanhemmat osoittivat myötätuntoa, ja ystävät suhtautuivat empaattisesti lapsettomuuden kokemuksiin. Miehet saivat tukea myös esihenkilöltä. Tukeen liittyi ymmärtävä kuunteleminen ja asennoituminen tilanteeseen. Perhe ja ystävät antoivat voimaannuttavaa tukea, jonka avulla tilannetta normalisoitiin.

Hoitohenkilökunnan tuki empaattista

Hoitohenkilökunnalta saatiin pariskuntakeskeistä tukea, joka sisälsi informatiivista ja huomioonottavaa tukea terveydenhuollon ammattilaisilta. 

Informatiivinen tuki liittyi käytännön asioiden selvittämiseen sekä kirjallisen tiedon ja tuen saamiseen. Henkilökunta ohjasi oikean tiedon äärelle, ja psykologilta saatiin neuvoja tunteiden käsittelyyn ja normalisointiin. 

Miehet saivat myös tahattomaan lapsettomuuteen ja lapsettomuustutkimuksiin liittyvää faktatietoa, minkä he kokivat helpottavana.  Ammattilaisten huomioonottava tuki näyttäytyi empaattisena tukena, jossa huomioitiin koko pariskunta. Hoitohenkilökunta kyseli kuulumisia, huolehti henkisestä hyvinvoinnista ja tuki kokonaisvaltaisesti. Miehet saivat ammattilaisilta realistista toivoa.

Voimaannuttava vertaistuki

Miehet saivat voimaannuttavaa vertaistukea, joka näkyi saman kokeneen kunnioittavana kohtaamisena sekä vastavuoroisena vertaisen kannatteluna. 

Vertaistukea saatiin laaja-alaisesti aina sosiaalisen median vertaistukiryhmistä vertaisiin ystäviin. Vertaisilta saatu tuki koettiin korvaamattomaksi, joka edesauttoi selviytymistä. 

Tukea saatiin esimerkiksi myös vertaisten kirjoituksiin samaistumisesta. Vertaiset kannattelivat toisiaan vastavuoroisesti, mihin liittyi tunteiden, ajatusten ja tilanteen normalisointi. 

Kokemusten yhteinen käsittely johti vastavuoroiseen kommunikointiin, joka helpotti miesten vointia. Erityisesti läheisen vertaisen kanssa kokemusten jakaminen koettiin helpoksi.

Vähättelyä ja ajattelemattomuutta lähipiiristä hoitotahoihin asti

Aina miesten tuen tarpeisiin ei kuitenkaan vastattu. Miehet yrittivät pyytää tukea esimerkiksi hoitavalta yksiköltä saadakseen terapiapalveluja, ja vertaistukea toivottiin Simpukalta pyyntöihin vastaamatta.  

Miehet toivoivat nopeampaa hoitoon pääsyä, ja apua pyydettiin myös rukoillen. Miehet kokivat avun saamisen olevan vaikeaa, sillä pyynnöistä huolimatta he jäivät ilman terapiaa ja vertaistukea. Hoitopaikoissa ei saatu riittävää informatiivista tukea, eikä prosessin keskellä apua jaksettu itse hakea. 

Miehet kokivat, että lapsettomille suunnattu tuki ja vertaistuki oli puutteellista. Lisäksi kaveri- ja ystäväsuhteissa jäätiin kaipaamaan syvällisempiä keskusteluja aiheesta. 

Miehet kokivat vaietun lapsettomuuden olevan vaikea tukemisen kohde aiheen yleisen ymmärtämättömyyden vuoksi. Haastavaa tukemisesta teki myös sensitiivinen ja tuntematon aihe. 

Miehet kokivat saaneensa riittämätön tukea omilta vanhemmilta, mihin kuului äidin lohduttavien sanojen vaillinaisuus. Miehet olivat pettyneitä ystäviltä saatuun tukeen, sillä tuki koettiin riittämättömäksi ja suhtautuminen välinpitämättömäksi. 

Lapsettomuusklinikan henkilökunnan kanssa kohtaamisia kuvattiin kaavamaisiksi, joista puuttui voinnin tarkempi kartoittaminen. Miehet jäivät järjestelmällisesti ilman lääkärin tukea, ja hoitohenkilökunta sivuutti miehen tarvitseman tuen kokonaisvaltaisesti. Miehet kokivat jääneensä yksin informaatiota ja vertaistukea etsiessään, sillä lapsettomuusklinikoilta puuttui vertaistuen mahdollisuuksista informoiminen.

Miehet kuvaavat siis tyytyväisyyttään hoitoa kohtaan saadessaan informatiivista tukea, johon sisältyi tiedon ja neuvojen antaminen sekä käytäntöjen selvittäminen. Toisaalta miehet kokivat saamansa informaation puutteelliseksi, ja he kokivat jääneensä yksin. 

Tarve ystävien kanssa puhumiselle

Miehet kuvasivat saatua tukea monipuoliseksi. Tukea saatiin pääasiassa puolisolta, mitä kuvattiinkin elintärkeäksi. Myös perheeltä ja ystäviltä saatu tuki oli tärkeää, ja sitä kaivattiin lisää. 

Miehet kuitenkin toivoivat, että ystävät ottaisivat lapsettomuuden rohkeammin puheeksi. Toisaalta miehet ymmärsivät sensitiivisen aiheen käsittelyn olevan vaikeaa. Miehet saivat sopimatonta tukea, joka kuvattiin vähättelevänä, epäasiallisena ja ajattelemattomana. Miehet kuvasivat saaneensa tukea myös erikoisten neuvojen muodossa. 

Kaveri- ja ystäväsuhteissa jäätiin siis kaipaamaan syvällisempiä keskusteluja aiheesta. Miehet kokivat vaietun lapsettomuuden olevan vaikea tukemisen kohde aiheen yleisen ymmärtämättömyyden vuoksi. Haastavaa tukemisesta teki myös sensitiivinen ja tuntematon aihe.

Lähteet

Agostini F., Monti F., De Pascalis L., Paterlini M., La Sala G. B. & Blickstein I. (2011) Psychosocial support for infertile couples during assisted reproductive technology treatment.Fertility and Sterility 95(2), 707–710. 

Aho AL. & Kylmä J. (2012) Sensitiivinen tutkimus hoitotieteessä – näkökohtia tutkimusprosessin eri vaiheissa. Hoitotiede 24(4), 271–280. 

Bengtsson M. (2016) How to plan and perform a qualitative study using content analysis. NursingPlus Open 2, 8–14. 

Elo S., Kääriäinen M., Kanste O., Pölkki T., Utriainen K. & Kyngäs H. (2014) Qualitative content analysis: a focus on trustworthiness. SAGE Open. DOI: 10.1177/2158244014522633 (30.10.2023) 

Kroemeke A. & Kubicka E. (2018) Positive and negative adjustment in couples undergoing infertility treatment: the impact of support exchange. PLOS one. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0200124 (30.10.2023) 

Kylmä J. & Juvakka T. (2012) Laadullinen terveystutkimus. 1.-2-painos. Edita Prima Oy, Helsinki. 

Martins MV., Peterson B., Almeida V., Mesquita-Guimarães J. & Costa M. (2013) Dyadic dynamics of perceived social support in couples facing infertility. Human Reproduction 29(1), 83–89. 

Redo K. & Bielawska-Batorowicz E. (2014) Expectations towards medical personnel – a study with infertility clinic patients. Health Psychology Report 2(3), 218–226. 

TENK (2023) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen suomessa. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf (30.10.2023) 

Tiitinen A. (2022) Lapsettomuus. Lääkäri käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151 (30.10.2023) 

Kirjoittajat

Milla Salama, TtM, hoitotyön lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala.

Artikkelit perustuvat Pro gradu -tutkielmaan Ikuisesti kahdestaan – tahaton lapsettomuus ja sosiaalinen tuki miesten kokemana. 2019. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Marja Kaunonen, TtT, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede.

Anna Liisa Aho TtT, dosentti, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede.

Lue myös

Tahattomasti lapsettomien miesten kokemuksia tarvitsemastaan tuesta.