Lapsettomuushoidot Suomessa

Lapsettomuutta hoidetaan Suomessa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Pääsyä julkisten hedelmöityshoitojen piiriin säätelevät yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Myös yksityiset klinikat Suomessa noudattavat näitä perusteita, mutta kriteerit ovat joiltain osin väljemmät esimerkiksi naisen iän suhteen.

Lapsettomuushoitoihin hakeudutaan lapsettomuustutkimusten kautta. Suomessa hoitoja voivat saada itselliset naiset, naisparit ja nais-miesparit omien tai lahjoitettujen sukusolujen avulla. Sijaissynnytykseen tähtäävät hoidot ovat Suomessa kiellettyjä hedelmöityshoitolain nojalla. Kaikista Suomessa syntyvistä lapsista noin 6 prosenttia syntyy hedelmöityshoitojen avulla (THL Hedelmöityshoitotilastot 2016–2017). Vuosina 2020–2021 määrä oli koronaepidemian vuoksi 4,9 prosenttia (THL Hedelmöityshoitotilastot 2020–2021). 

Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin hakeutuminen

Milloin lapsettomuustutkimuksiin?

Varsinaisia lapsettomuushoitoja edeltävät perus- ja jatkotutkimukset. Nais-miesparin kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin, mikäli vuoden säännöllisten yhdyntöjen jälkeen raskaus ei ole alkanut. Mikäli nainen on täyttänyt 35 vuotta, tai tiedossa on esimerkiksi jomman kumman sairaus tai lääkitys, joka saattaa vaikuttaa hedelmällisyyteen, kannattaa tutkimuksiin hakeutua jo kuuden kuukauden jälkeen. Naisparit ja itselliset naiset voivat hakeutua tutkimuksiin heti, kun haluavat alkaa yrittää raskautta.

Miten hakeudutaan lapsettomuustutkimuksiin?

  • Perustutkimuksiin voi hakeutua terveyskeskukseen, opiskelijaterveydenhuoltoon, yksityislääkärin vastaanotolle tai yksityiselle lapsettomuusklinikalle.
  • Lapsettomuushoitoihin julkisessa terveydenhuollossa tarvitaan lähete perusterveydenhuollosta. Lähetteen voi tehdä myös yksityisen terveydenhuollon lääkäri tai esimerkiksi gynekologi.
  • Jatkotutkimukset tehdään naistentautien poliklinikalla tai hedelmöityshoitoja toteuttavissa yksiköissä, joita ovat viiden yliopistosairaalan (HUS, KYS, OYS, TAYS, TYKS) lapsettomuusklinikat.
  • Lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin voi hakeutua myös suoraan yksityiselle lapsettomuusklinikalle. 

Kenelle lapsettomuushoitoja tehdään?

Julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoidoissa huomioitavaa potilaalle:

  • Hoitoja annetaan yhdenvertaisesti itsellisille naisille, naispareille ja nais-miespareille.
  • Hoitopäätöstä annettaessa naisen tulee olla alle 40-vuotias. Mikäli naiselle on jo aiemmin tehty hoitoja ja niitä jatketaan, voi ikä olla myös yli 40.
  • Naisen painoindeksin (BMI, body mass index) yläraja lapsettomuushoidoissa on 35. 
  • Julkisella sektorilla hedelmöityshoitojen määrä on rajoitettu, ja pääsääntöisesti IVF-hoitoja annetaan korkeintaan kolme hoitokierrosta. Inseminaatioita ja IVF-hoitoja voidaan tehdä pääsääntöisesti yhteensä kuusi kierrosta, esimerkiksi neljä inseminaatiota ja kaksi IVF-hoitoa. Katso termien selitys tästä sanastosta.
  • Hoitoja tehdään myös lahjoitetuilla sukusoluilla.
  • Hoidettavien aiemmat lapset vaikuttavat hoitopäätökseen.
  • Hoitopäätös tehdään aina yksilöllisesti, hoitoihin hakeutuvan tilanteen mukaan.
  • Lapsettomuushoidoissa noudatetaan hoitotakuuta: hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta. Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.
  • Julkisen terveydenhuollon asiakkaana voit valita hoitopaikkasi, kun tarvitset kiireetöntä hoitoa. 
  • Julkisessa terveydenhuollossa potilaalle tulevat välittömät kustannukset syntyvät perustutkimuksiin liittyvistä asiakasmaksuista, erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksuista, lääkekustannuksista ja matkakustannuksista. Kahdesta jälkimmäisestä voi saada korvausta sairausvakuutuksesta (Kela).

Hoidot yksityisellä klinikalla

  • Suomessa on useita yksityisiä lapsettomuusklinikoita eri paikkakunnilla.
  • Yksityisille klinikoille voivat hakeutua tutkimuksiin ja hoitoihin itselliset naiset, naisparit ja nais-miesparit. 
  • Yksityiselle klinikalle voivat hakeutua myös 40 vuotta täyttäneet naiset.
  • Yksityisellä klinikalla toteutettavista hoidoista ei vuoden 2023 alusta lähtien saa enää Kela-korvausta.

Mitä lapsettomuustutkimuksissa tutkitaan?

Lapsettomuustutkimuksissa selvitetään yleinen terveydentila, sairaushistoria, leikkaukset ja lääkkeet. Samalla kartoitetaan elämäntapoja, kuten ravitsemus, tupakointi, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö. 

Tutkimuksessa kysytään myös sukutiedoista, puberteetin kehityksestä, kuukautiskierrosta sekä mahdollisiin pitkäaikaisiin sairauksiin liittyvistä oireista. Lapsettomuuden kestoa selvitetään kysymällä muun muassa ehkäisyn lopettamisen ajankohtaa, kauanko raskautta on yritetty ja mahdollisista ongelmista seksuaalielämässä.

Nainen

Naisen lapsettomuustutkimuksissa tutkitaan naisen munasarjat, munanjohtimet ja kohtu. Naista tutkitaan muun muassa veri- ja virtsakokein sekä gynekologisin tutkimuksin esimerkiksi ultraäänellä ja PAPA-kokeella. Tutkimuksissa selvitetään:

  • ovatko munasarjat vahingoittumattomat ja terveet
  • munanjohtimien mahdolliset tukkeumat
  • kohdunkaulan kunto ja mahdolliset tulehdukset
  • mahdolliset kohtuviat
  • mahdolliset häiriöt hormonitasapainossa.

Mies

Miestä tutkitaan muun muassa veri- ja virtsakokein sekä siemennestenäytteen kokeilla:

  • siittiöiden kokonaismäärä
  • siittiöiden liikkuvuus ja rakenne
  • muiden solujen ja vasta-aineiden esiintyminen.

Lapsettomuuden hoitomuotoja

Lapsettomuuden hoitomuotoja on useita, ja ne valitaan tutkimusten jälkeen lapsettomuuden syyn, hoitoja tarvitsevien tilanteen ja myös omien toiveiden mukaan. Tutkimus- ja hoitokäytännöt myös vaihtelevat jonkin verran eri klinikoilla. Hoitomuotoja ovat muun muassa:

  • ovulaation tai siittiötuotannon tehostaminen
  • inseminaatio
  • koeputkihedelmöitys (IVF/ICSI)
  • pakastetun alkion siirto (PAS)

Lapsettomuushoidoissa voidaan käyttää hoitoja tarvitsevan omia sukusoluja tai luovutettuja sukusoluja. 

Lue lisää lapsettomuustutkimuksista ja -hoidoista

Lapsettomuushoidot kuormittavat

Lapsettomuushoidot voivat viedä useita vuosia, sillä toimenpiteiden välillä saattaa olla useita kuukausia tai pidempiäkin taukoja. Hoidot ovat usein erityisesti psyykkisesti kuormittava jakso elämässä. 

Suurin osa toimenpiteistä kohdistuu naisiin, ja mahdolliset kumppanit voivat helposti kokea itsensä ulkopuolisiksi. Onkin tärkeää, että kumppani on mukana kaikissa hoitoja koskevissa keskusteluissa sekä läsnä toimenpiteissä. Lapsettomuus on lasta toivovalle parille yhteinen asia.

Hormonihoidot kohdistuvat pääasiassa naisiin. Naiset reagoivat hormonihoitoihin eri tavoin. Jotkut saavat fyysisiä sivuoireita, jotkut eivät huomaa olossaan mitään erityisempää muutosta. Hoidot sitovat kuitenkin henkisesti paljon energiaa. Koko elämä voi jäädä pyörimään hoitojen ja raskauden odotuksen ympärille. Tällöin tarvitaan tukea niin hoitavilta ammattilaisilta kuin saman kokeneilta, vertaisilta.

Psyykkinen tuki lapsettomuushoitojen aikana

Hoitoihin liittyvä epävarmuus ja pettymys, jos hoidot eivät tuota tulosta, voivat olla psyykkisesti erittäin raskaita kokemuksia. Psyykkisen tuen tulisikin olla aina osa hoitopolkua. Mikäli syntyy tunne, että ei saa riittävästi tukea, siitä kannattaa sanoa hoitaville ammattilaisille. Yhdessä voi pohtia, millainen tuki on tarpeen. Lue täältä lisää psykososiaalisen tuen tarpeesta lapsettomuushoidoissa: psykosiaalinen tuki. 

Lapsettomuushoitajat ja -lääkärit ymmärtävät usein, että hoitojen läpikäyminen on psyykkisesti kuormittavaa. Keskustelu heidän kanssaan saattaa jo helpottaa oloa. Tällaiselle keskustelulle tulisi kuitenkin varata riittävästi aikaa, mikä on usein haastavaa.

Sairaalassa voi olla käytettävissä psyykkisen tuen ammattilainen kuten psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi, psykoterapeutti tai sairaalapastori. Heille voi pyytää lähetettä tai ajanvarausta.

Myös työterveyshuollon, opiskelijaterveydenhuollon ja terveyskeskuksen kautta voi hakea keskustelutukea. Tuen saatavuus voi vaihdella huomattavasti. Suomessa on joukko lapsettomuuteen erikoistuneita terapeutteja. Simpukan sivuilta löydät osan heistä.

Vertaistuki on tuonut monille ratkaisevaa apua omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten jäsentämiseen. Keskustelu muiden samaa kokeneiden kanssa helpottaa todella oloa ja edistää hyvinvointia. Parhaimmillaan vertaistuki kulkee osana hoitopolkua tukien erilaisissa vaiheissa ja ratkaisuissa. Vertaistuen pariin löydät täältä: Vertaistuki Simpukassa.

Linkkejä ja tilastoja