Mitä on tahaton lapsettomuus?
Tahaton lapsettomuus on yleistä. Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa.
Lääketieteessä tahaton lapsettomuus määritellään hedelmättömyyden kautta, mutta kyseessä on paljon laajempi ja monimerkityksellisempi tahattoman lapsettomuuden kokemus. Tahattoman lapsettomuuden takana voi olla monia muitakin syitä kuin vain hedelmättömyysasiat.
Lääketieteellinen tahaton lapsettomuus
Lääketieteellisesti nais-miespari määritellään lapsettomaksi, jos raskaus ei ole alkanut vuoden sisällä suojaamattomien, säännöllisten yhdyntöjen jälkeen tai mikäli raskaus keskeytyy toistuvasti.
Lapsettomuus voi johtua monista syistä. Syyt voivat johtua miehestä, naisesta tai kummastakin. Joskus syytä ei saada selville. Sairaus, tai sen lääkitys ja hoito, voi estää tai vaikeuttaa raskauden alkamista ja lapsen saamista. Joskus taustalla voi olla anatomiset syyt, kuten kohdun puuttuminen tai vakavan sairauden takia tehty kohdunpoisto. Kun kyse on lääketieteellisesti todetusta lapsettomuudesta, voidaan lapsettomuutta useimmiten hoitaa. Lue lisää lapsettomuuden hoidosta täältä: Lapsettomuuden hoito potilaalle.
Elämäntilannelapsettomuus
Tahaton lapsettomuus koskettaa isoa joukkoa ihmisiä, joiden lapsettomuus johtuu muista kuin lääketieteellisistä syistä. Tällöin puhutaan elämäntilannelapsettomuudesta.
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla se, että sopivaa kumppania ei ole tai parilla ei ole yhteistä lapsitoivetta. Taustalla voi olla myös muuhun elämäntilanteeseen, kuten talouteen, henkisiin voimavaroihin tai työhön liittyviä esteitä lapsen toivomiselle tai saamiselle.
Myös esimerkiksi itsellisten miesten ja miesparien lapsitoiveen toteutuminen voi olla haastavaa.
Tahaton lapsettomuus kokemuksena
Toive lapsesta ja suru lapsettomuudesta on aina yksilöllinen kokemus. Tahattoman lapsettomuuden vaikutukset tuntuvat kehon lisäksi erityisesti elämän psyykkisellä ja sosiaalisella puolella. Tahaton lapsettomuus on kokemus, joka järkyttää elämää sen perusteita myöden.
Lasten saamista pidetään luonnollisena osana aikuisen elämänkaarta. Monelle lapsiperheenä eläminen on jo varhain rakentunut osaksi elämänsuunnitelmaa. Kun lasta ei syystä tai toisesta tulekaan, voi se olla yksi elämän vaikeimpia kokemuksia.
Moni tahattoman lapsettomuuden kokeva käy läpi kriisin ja kokee pitkäaikaisen surun. Tahaton lapsettomuus kokemuksena vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla. Minäkuva voi järkkyä ja kokemus itsestä omassa sukupuolessa ja seksuaalisena olentona säröillä. Lapsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen ja muihin sosiaalisiin suhteisiin kuten ystävyys- ja sisaruussuhteisiin. Moni tahattomasti lapseton kokee vaikutuksia myös liittyen työelämään.
Tahaton lapsettomuus on sosiaalisesti määrittyvä kokemus: omaa tilannetta verrataan erityisesti ikätovereihin ja ymmärrystä ja tukea tarvitaan muilta ihmisiltä. Kuitenkin moni tahattomasti lapseton jää vaille tukea ja saattaa sulkeutua ulkomaailmalta. Tällöin vertaistuesta voi olla suurta apua: saman kokenut ymmärtää, mitä tahattomasti lapseton käy läpi. Vertaisten kesken kaikki tunteet ja ajatukset ovat sallittuja.
Lapsettomuuskriisi
Lapsettomuus on yhdistelmä traumaattista kriisiä ja kehityskriisiä. Kehityskriisi liittyy vahvasti länsimaiseen käsitykseen siitä, mitä asioita aikuisuuteen kehitysvaiheena liitetään, kuten parisuhde ja perheen perustaminen.
Lapsettomuuskriisin erityispiirteitä on kriisin vaiheiden ja surun edestakainen, aaltomaisesti vellova liike. Toisin kuin esimerkiksi lähiomaisen kuoltua, surutyö ei lapsettomilla usein pääse edes alkamaan, koska konkreettista menetystä ei ole tapahtunut. Pettymys ja toivo vuorottelevat jatkuvasti.
Kriisin vaiheiden tunnistaminen voi antaa kriisiä työstävälle lapsettomalle lohtua ja tietoa siitä, että surun suo ei ole loputon. Lisäksi kriisin vaiheiden ymmärtäminen auttaa läheistä lapsettoman kohtaamisessa ja tukemisessa.
Lapsettomuuskriisin vaiheet
Järkytys ja torjuminen
Simpukan määritelmän mukaan ei ole olemassa tiettyä aikaa, jonka jälkeen saa tai täytyy puhua tahattomasta lapsettomuudesta. Tahattoman lapsettomuuden kokemukseen ei vaikuta se, onko lasta yritetty tietyn ajan verran vai onko yrittäminen ollut edes mahdollista. Kyseessä on toteutumaton lapsitoive, jota on lupa surra.
Lääketieteelliseen taustaan perustuva tieto tahattomasta lapsettomuudesta saattaa tulla yllättäen ja järkytyksenä. Tieto voi lamaannuttaa tai herättää voimakkaita reaktioita. Shokki on myös mielen keino suojata siltä, että pitää ottaa vastaan liian paljon järkyttävää tietoa kerralla.
Voi viedä kauan, ennen kuin edes mielessään pitää itseään lapsettomana tai sanoo sen ääneen. Asian kieltäminen on tavallista, mutta voi estää lapsetonta käsittelemästä lapsettomuuden surua ja hakeutumasta tuen pariin.
Reagoiminen
Reaktiovaiheessa tahattomasti lapseton alkaa usein etsiä tietoa ymmärtääkseen ja saadakseen vastauksia kysymyksiinsä. Konkreettisten ratkaisujen etsiminen ja esimerkiksi mahdollisten lapsettomuushoitojen, sijaisvanhemmuuden, kumppanuusvanhemmuuden, adoption tai lopullisen lapsettomuuden hyväksynnän pohtiminen ovat sellaisia käytännön asioita, joiden hoitaminen voi surevasta tuntua helpottavalta.
Tahattomasti lapseton on kokenut menetyksen. Tahattomaan lapsettomuuteen kokemuksena kuuluvat oleellisesti esimerkiksi vihan, kateuden ja katkeruuden tunteet. Elämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Myös syyllisyyden ja häpeän tunteet ovat tavallisia. Moni ei osaa ilmaista näitä tunteita, koska ne voivat tuntua liian pelottavalta ja sopimattomalta. Lapseton voi alkaa eristäytyä lapsiperheistä kivun välttämiseksi.
Kriisin käsittely ja sureminen
Surun käsittelyyn kuuluu luopuminen ja surulle luvan antaminen. Itkut itketään, tunteet tulevat esille. Asiantila myönnetään itselle ja ehkä toisillekin. Kaikki suruun liittyvät tunteet ovat sallittuja, ja itselleen on hyvä olla salliva näiden tunteiden suhteen. Tunteiden vastaanottaminen ja tunteminen kanssa eläminen auttavat surun käsittelyssä.
Tukea kriisin käsittelyyn kannattaa hakea vertaistuesta sekä tarvittaessa etsiä ammattiapua. Yksin ei kannata jäädä.
Hyväksyminen ja uudelleen suuntautuminen
”Elämään alkaa jälleen löytyä iloa ja tasapainoa. Lapsettomuus ei enää hallitse koko elämää. Lapsettomuuden suru on osa omaa elämäntarinaa ja sen hyväksyminen auttaa tulemaan lapsettomuuden kanssa sinuiksi.” Mukaillen Linda P. Salzer 1994: Lapsettomuus kriisinä.
Kriisin keskellä on hyvä muistaa, että mahdollinen kumppani ja muut läheiset kokevat ja käsittelevät tilannetta omalla tavallaan. Monet saavat helpotusta kriisiin puhumisesta, toiset tekemisestä tai esimerkiksi hengellisyydestä.
Usein riittää, että on joku joka kuuntelee. Neuvoja tai opastusta ei tarvita. Ne saattavat tuntua jopa loukkaavilta. Monille apu löytyy muiden lapsettomien kanssa kokemuksien jakamisesta. Toisille lohtu löytyy ystävistä ja läheisistä. Psyykkisen tuen ammattilaisen tuki saattaa olla hyvä vaihtoehto, kun omat voimat ovat vähissä. Kriisistä selviytymisen kannalta tärkeintä on löytää oma kanava tunteiden purkamiselle.
Lue lisää lapsettomuudesta kokemuksena ja kriisinä Simpukan Lapsen muotoinen unelma -oppaasta.
Lapsen muotoinen unelma – tahaton lapsettomuus kriisinä
Hedelmättömyyttä hoidetaan lääketieteen keinoin, mutta lapsettomuus ei kuitenkaan tunnu ensisijaisesti fyysisenä kipuna ruumiissa. Sen vaikutukset tuntuvat ja näkyvät ennen kaikkea elämän psyykkisellä ja sosiaalisella puolella. Tämä opas kertoo selkeästi ja tiivistetysti lapsettomuuteen liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Uusittu painos julkaistu 2021.
Kuinka surra sitä, mitä ei ole?
Lapsettomuus tuo mukanaan aaltomaisesti liikkuvan surun, jonka alkua ja loppua on vaikea nähdä. Moni lapseton pohtii myös, onko suru oikeutettua, mikä voi pitkittää suremisen alkamista. Lapsettomuuden suru muuttaa muotoaan ajan saatossa, ja lapsettomuuden näkeminen osana omaa elämäntarinaa auttaa sen hyväksymisessä.
Lapsettomuuden aiheuttamaa surua on verrattu lähiomaisen menetykseen. Lapsettomuudessa menetetään potentiaalinen lapsi tai lapset, jotka ovat mielessä rakentuneet osaksi tulevaisuuden odotuksia ja minäkuvaa.
Lapseton on ymmällään tunteidensa kanssa. On vaikea jäsentää ja käsitellä omia tunteitaan ja hyväksyä niitä. Kaikki tunteet ovat normaaleja ja ymmärrettäviä.
Lapsettomuuden suru on yksilöllinen, samoin kuin sen ilmentäminen ja käsittely. Meiltä jokaiselta löytyy juuri itselle ominainen tapa surra ja selviytyä suuresta surusta.
Et ole yksin: joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa.
Lapsettomuus parisuhteessa
Lapsettomuus aiheuttaa kriisin, joka aaltoilee ja voi kestää vuosia, eikä välttämättä pääty edes toivotun lapsen myötä. Lapsettomuus ja parisuhde kietoutuvat yhteen, kun lasta toivotaan yhdessä pariskuntana. Lapsettomuuskriisi voi olla kriisi myös parisuhteelle.
Lapsettomuuskriisistä voi kuitenkin selvitä yhdessä. Vain pienellä osalla pariskunnista lapsettomuus johtaa eroon. Lapsettomuuden myötä puolisoiden on opeteltava puhumaan toisilleen vaikeistakin asioista. Yhdessä kannettu ja jaettu suru voi lujittaa parisuhdetta ja lisätä suhteen läheisyyttä.
Toive lapsesta voi ajoittain peittää alleen kaiken muun. Nais-miesparilla seksi saattaa muuttua rakkaudenosoituksesta välineeksi päästä tavoitteeseen. Parisuhteen hyvinvoinnista ja läheisyydestä huolehtiminen onkin tärkeää. Suhteeseen panostaminen lisää suhteen läheisyyttä ja molemminpuolista tukea kriisin keskellä. Oma kumppani onkin valtaosalle lapsettomista tärkein tukija lapsettomuuden eri vaiheissa.
Lue lisää Simpukan Lapsettomuus ja parisuhde -oppaasta.
Lapsettomuus ja parisuhde – Voimavaroja tahatonta lapsettomuutta kokeville pareille
Tämä vihko on suunnattu kaikille, jotka ovat kohdanneet tahattoman lapsettomuuden ja kokeneet sen vaikutuksia parisuhteessaan.
Simpukka järjestää myös parisuhdetta vahvistavaa SimpukkaParit-toimintaa. Lue lisää täältä: Vertaistuki Simpukassa.