Tahaton lapsettomuus on kriisi
Tahaton lapsettomuus ja lapsettomuushoidot kuormittavat kehoa ja mieltä. Useimpiin lapsettomuushoitoihin liittyy fyysisesti raskaita toimenpiteitä. Hoitoihin osallistuneet arvioivat henkisen taakan kuitenkin jopa fyysistä kuormitusta raskaammaksi. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä.
Lapsettomuushoidoissa olevan henkiseen jaksamiseen vaikuttavat monet asiat. Siihen vaikuttava esimerkiksi mahdollisesti taustalla oleva tahattoman lapsettomuuden kokemus, hoitojen onnistumisen epävarmuus tai esimerkiksi lahjasukusolujen käytön tarve. Jaksamiseen vaikuttavat myös hoitojen aikataulut, joihin vaikuttavat jonotustilanne, naisen kuukautiskierto ja klinikan aukioloajat.
Simpukka toteutti joulukuussa 2021 psykososiaaliseen tukeen liittyvän kyselyn. Sen tarkoituksena oli lisätä tietoa siitä, millaisia tuen tarpeita lapsettomuushoitoja läpikäyvillä on ja kuinka psykososiaalinen tuki toteutuu osana hoitopolkua Suomessa. Kyselyyn haettiin vastaajiksi henkilöitä, jotka ovat olleet lapsettomuushoidoissa kahden viime vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 419 henkilöä.
Kyselyn vastauksista ilmeni, että psykososiaaliselle tuelle on kipeä tarve, mutta sitä on tarjolla liian vähän ja liian harvoin. Moni kyselyn vastaajista totesi jääneensä lähes tuetta ja läpikäyneensä lapsettomuushoitoja ilman, että heidän psyykkisestä hyvinvoinnistaan oltaisiin oltu kiinnostuneita tai että siihen olisi tarjottu tukea.
Psykososiaaliselle tuelle suuri tarve
Simpukan tekemän kyselyn tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että psykososiaaliselle tuelle on kipeä tarve eikä sitä ole riittävästi tarjolla. Vastanneista 77 prosenttia ilmoitti, että tukea oli saatavilla erittäin huonosti (47 %) tai huonosti (30 %).
Valtaosa vastaajista kertoi, että lapsettomuuden ja hoitojen psykososiaalisia vaikutuksia ei otettu hoitojen aikana puheeksi ollenkaan (46 %) tai ne otettiin puheeksi vain harvoin (33 %). Vastaajista 89 prosenttia ilmoitti, että olisi tarvinnut hoitojen aikana tukea.
Tuen puuttuminen vaikuttaa tuen tarpeen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kysely osoitti, että tukimahdollisuuden olemassaolo ei tullut joillekin edes mieleen vaan he uskoivat hoidoissa keskityttävän vain fyysiseen puoleen.
Kiire estää huolien kertomisen
Moni kyselyyn vastannut kertoi jääneensä lähes kokonaan ilman tukea. He olivat käyneet hoidot läpi ilman, että heidän psyykkisestä hyvinvoinnistaan oltaisiin oltu kiinnostuneita tai että siihen olisi tarjottu tukea. Vastauksissa toivottiin, että joku olisi joskus muistuttanut, ettei kaiken aikaa tarvitse olla reipas ja pirteä. Vastaajat toivoivat henkilökunnalta kuulumisten ja voinnin kyselyä, myötätuntoa ja ymmärtävää, sensitiivistä ja kaikenlaiset tunteet vahvistavaa kohtelua.
Lapsettomuushoidoissa käyvät kokivat, että henkilökunnan näkyvän kiireen vuoksi aikaa tai tilaa huolien ja tuen tarpeen esittämiselle ei ollut. Vastausten mukaan lapsettomuusklinikat keskittyvät tutkimus- ja hoitokäynneillä lääketieteellisiin toimenpiteisiin, ja psyykkisen tuen tarpeet joko ohitetaan tai jätetään kokonaan huomiotta.
Tuki osana lapsettomuushoitoja
Simpukka esittää, että psykososiaalisen tuen tulisi kuulua automaattisesti lapsettomuuden hoitopolkuun koko maassa ja hoitojen joka vaiheessa. Tukea tulisi tarjota, vaikka hoidossa olevat eivät sitä osaisi tai uskaltaisi itse pyytää.
Psykososiaalisen tuen raportti on luettavissa täällä: Että olisi edes mainittu tunteet ja jaksaminen. Psykosiaalisen tuen kipeä tarve lapsettomuuden hoidossa. Simpukka ry 2022. (pdf, 528kt)
“Koko lapsettomuushoidot olivat elämäni kamalinta aikaa, ja kun lasta ei saatu, sekin oli sietämätöntä. Samoin epätoivoinen odotus ennen hoitoja, ja se kun katselet toisten onnea ja sitä, kuinka heillä elämä menee eteenpäin. Kyllä se toi monenlaisia pelottavia tunteita kaikki.”
“Sietämätön suru, joka on vaikuttanut arjessa kaikkeen. Olisin kaivannut apua pettymysten sietämiseen ja toisaalta toivon luomiseen. Kaipasin kuulluksi ja nähdyksi tulemista, ja erityisesti tietoa siitä, että kaikki kokemani tunteet ovat normaaleja.”
Ammattilainen, näin tuet lapsettomuushoidoissa olevaa
- Tieto hoidoista, hoitopolusta ja tuesta on merkityksellistä. Tärkein tieto tulee antaa myös paperilla.
- Varmista tarvitseeko hoidoissa oleva tukea. Kerro, että tuen tarve on inhimillistä. Se ei ole merkki heikkoudesta tai vaikuta hoitojen saantiin.
- Ole läsnä ja kysy jokaiselta hoidoissa olevalta kuulumisia ja vointia. Myös kosketuksella voit osoittaa tukea ja empatiaa.
- Huomioi puhuessasi myös mahdollinen kumppani, vaikka hän ei olisi paikalla.
- Tarjoa psykososiaalista tukea tai ohjaa sen piiriin.
- Ohjaa myös vertaistuen pariin osoitteen simpukkary.fi kautta.
Linkkejä
Psykososiaalisen tuen raportti: Että olisi edes mainittu tunteet ja jaksaminen. Psykosiaalisen tuen kipeä tarve lapsettomuuden hoidossa. Simpukka ry 2022.
Väitöstutkimus, Lehto Siru 2020: Pitkä matka äidiksi – narratiivinen tutkimus äitiyden rakentumisesta tahattoman lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen jälkeen