Jaakko Mustakallio: Miehen rooli jää melko näkymättömäksi lapsettomuuskeskusteluissa
Teksti ja kuva Wilma Walin. Haastattelu on julkaistu ensin Lapsettomien yhdistys Simpukan lehdessä Simpukka 3/2024.
Jaakko Mustakallio uskoo, että lahjasoluhoidot olisivat monille mahdollisuus lapsiperheellistyä, jos vain rohkeammin uskallettaisiin päästää irti vanhoista kulttuurillisista ajatusmalleista ja ennakkoluuloista. Mustakallio haluaa lisätä avointa keskustelua vaihtoehtoisista tavoista muodostaa lapsiperhe.
Tamperelaisella poliitikolla Jaakko Mustakalliolla, 37, on ollut vahva toive tulla isäksi jo hyvin nuoresta saakka. Muutama vuosi sitten hänelle kuitenkin selvisi, että lapsen saaminen omilla sukusoluilla on hänelle käytännössä lähes mahdotonta.
Hieman sattumankin kautta Mustakalliolle selvisi, että hän kärsii azoospermiasta eli häneltä ei löydy yhtään siittiösoluja. Testien ja operaation jälkeen tuli murskaava uutinen: lääketieteellä ei ole paljon annettavaa hänelle lapsiperheellistymisen edistämiseksi hänen omilla sukusoluillaan.
– Onneksi lapsiperheellistymiseen on monta väylää, joista yksi on lahjasoluhoidot, Mustakallio muistuttaa. Lahjasukusoluhoidot ovat hedelmöityshoitoja, joissa käytetään lahjoitettuja sukusoluja.
Mustakallion kokemuksen mukaan miesten kokemasta lapsettomuudesta puhutaan edelleen melko vähän. Usein lapsettomuudesta ja lapsettomuushoidoista keskustelu on naislähtöistä.
– Miehen rooli jää melko näkymättömäksi lapsettomuuskeskusteluissa. Jo ennen omaa diagnoosia tuttavapiirissä oli ollut lapsettomuutta, mutta keskustelut aiheesta koskivat usein vain naisia, Mustakallio sanoo ja toteaa, että tästä syystä hän haluaa kantaa kortensa kekoon ja puhua asiasta julkisesti.
Myös Mustakalliolla ja hänen puolisollansa lapsettomuuspolulle joutuminen alkoi nimenomaan naiselle tehdystä testistä, vaikka 25 prosenttia tahattomasti lapsettomuudesta johtuu miehestä, 25 prosenttia naisesta, 25 prosenttia molemmista ja lopuille ei löydy syytä (Duodecim Terveyskirjasto).
Ennakkoluulojen vähentämistä
– Jos minä en uskalla miesten kokemasta lapsettomuudesta puhua, niin kuka sitten? Ajattelin, että miksipä en sitten minä, kun kuitenkin olen tottunut puhumaan julkisesti vaikeista ja kipeistäkin asioista. En halunnut rajata omakohtaista kokemusta pois, Mustakallio sanoo viitaten omaan rooliinsa yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Toinen syy, miksi hän haluaa nostaa aihetta julkiseen keskusteluun, on stigma eli häpeäleima, joka on miehestä johtuvan lapsettomuuden ympärillä. Mustakallio haluaa vähentää ennakkoluuloja ja levittää tietoisuutta ja ymmärrystä lapsiperheellistymisen monimuotoisuudesta.
Hän haluaa myös muuttaa käsitystä siitä, että lapsen saaminen omilla sukusoluilla olisi ainoa oikea tapa muodostaa lapsiperhe. Juuri tätä kulttuuria hän haluaa muuttaa.
– Lapsettomuushoitoihin vaikuttaisi olevan korkeampi kynnys lähteä, jos lapsettomuus on miehestä johtuvaa. Uskon, että tähän vaikuttavat kulttuuriset syyt, joihin liittyy maskuliinisuus ja kyky saada jälkikasvua. Monet miehet eivät edes halua puhua aiheesta, saati miettiä vaihtoehtoja kuten lahjasoluhoitoja. Se on vaan todella surullista, jos biologia tulee lapsiperheellistymisen esteeksi. Onhan oma lapsi kuitenkin yhtä rakas, on lapsi sitten saanut alkunsa omilla tai lahjoitetuilla sukusoluilla.
Keskustelukulttuurin edistämisen asialla
Helsingin Sanomat julkaisi isänpäivänä vuonna 2022 artikkelin Mustakalliosta ja hänen puolisostaan ja heidän alkutaipaleestaan lapsettomuuspolulla. Mustakallio kertoo artikkelissa rehellisesti diagnoosin aiheuttamista tunteista, kivusta ja surusta menetetystä lapsesta.
Palaute artikkelista oli kuitenkin voimaannuttavaa: kymmenet miehet ympäri Suomen lähettivät viestejä. He kiittivät Mustakalliota rehellisyydestä ja esiintulosta aiheen tiimoilta. Palautteenantajat kertoivat myös omista kokemuksistaan tahattoman lapsettomuuden ikeessä ja vuosia painaneesta salaisuudesta.
Mustakallio ei alkuun hakeutunut vertaistuen piiriin, mutta puhui asiasta läheisilleen, ystäville ja perheelle. Nyt kuitenkin ikään kuin ajautui vertaisten piiriin, kun hän osallistui MTV3-kanavalla esitetyn Tabu-ohjelman kuvauksiin ja esiintyi tahattomasti lapsettomien jaksossa.
Vaikka Mustakallio ei kokenut tarvitsevansa vertaistukea, hän sai sitä kuvausten aikana viettäessään muutaman päivän neljän muun lapsettomuudesta kärsivän kanssa. Mustakallio yllättyi positiivisesti siitä, miten helppoa oli puhua asioista vertaisille, kun omia tunteita tai kokemuksia ei tarvinnut selittää juurta jaksain. Vertaiset ympärillä ymmärsivät puolesta sanasta, mistä kenkä puristaa, ja kuvauksissa lensi välillä melkoisen musta huumori.
Poliittisia päätöksiä kaivataan
Tahaton lapsettomuus ilmiönä on kuitenkin isompi kuin vain yksilöiden henkilökohtainen tragedia. Yhteiskunnallisella tasolla syntyvyys laskee, vaikka haluja lapsiperheellistymiseen olisi.
Mustakallio on tahollaan pyrkinyt edistämään keskustelua myös ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamisesta. Suomessa ei ole hedelmöityshoitolain mukaan mahdollista tehdä sijaissynnytysjärjestelyyn liittyviä hedelmöityshoitoja. Sijaissynnytyksen salliminen saattaisi helpottaa esimerkiksi miesparien ja kohduttomien lapsiperheellistymistä.
Mustakallio on selvittänyt lapsettomuusklinikoilta, millaisia vaikutuksia hedelmällisyysneuvoloilla voisi olla. Hedelmällisyysneuvoloissa voisi selvittää oman hedelmällisyystilanteensa ja kenties edistää helpommin omia perheunelmiaan.
Hänen mielestään olisi hyvä, jos nuorille tehtäisi automaattisesti hedelmällisyyteen liittyviä testejä samaan tapaan kuin tehdään hammastarkastuksia tai muita lääkärintarkastuksia.
– Näin nuorella olisi realistisempi käsitys siitä, mikä oma tulevaisuus lapsiperheellistymisen näkökulmasta voisi olla. Hänen olisi helpompi suunnitella tulevaa ja tehdä mahdollisia päätöksiä tulevaisuutensa suhteen. Nuorempana olisi myös kenties helpompi käsitellä asiaa, kun aihe ei välttämättä ole ajankohtainen eikä akuutein lapsitoive päällimmäisenä mielessä, Mustakallio pohtii.
THL:n mukaan ensisynnyttäjien keski-ikä oli jo vuonna 2021 noin 30 vuotta, ja luku näyttäisi nousevan koko ajan. Luku on jo noussut vuodella viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Tarjoamalla hedelmällisyysneuvoloiden palvelut nuorelle, olisi hänellä siis mahdollisuus harkita, että pitäisikö esimerkiksi yrittäminen aloittaa aiemmin tai pitäisikö hakea vähän enemmän apuja lapsiperheellistymiseen. Muutama lääkäri on arvioinut, että tällä toiminnalla voitaisiin kasvattaa Suomen syntyvyyttä jopa viisi prosenttia, Mustakallio kertoo.
– Lisäksi tarjoamalla yksilöllisempiä lapsettomuushoitoja ja lisäämällä joustoa hedelmättömyyshoitojen ikärajaan voitaisiin parantaa syntyvyystilannetta.
Mustakallio kokee, että ainakin nämä asiat tulisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan.
Avoimen keskustelun ja poliittisten päätösten lisäksi Mustakallio toivoo lempeyttä. – Toivon lempeyttä itseä kohtaan, lempeyttä mahdollista puolisoa ja läheisiä kohtaan. Ja tahatonta lapsettomuutta kokevan läheisiltä toivon lempeyttä lapsettomalle, onhan kysymyksessä kuitenkin kivulias kriisi, Mustakallio toivoo.
Lapsettomien yhdistys Simpukka
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.