Leena Väisälä

Gynekologi Leena Väisälä rohkaisee: ”Älä pelkää vaihdevuosien hormonihoitoja”

Vaihdevuosioireet voivat olla niin isoja, että ne uhkaavat työkykyä. Hormonihoitoja kannattaa rohkeasti kokeilla ennen kuin esimerksi yöunet kärsivät liikaa. Vaihdevuodet voivat tuntua helpottavilta: enää ei tarvitse miettiä, lähtisikö hedelmöityshoitoihin. “On todella ikävää, jos ihmiset voivat huonosti, on elämää häiritseviä oireita, mutta he eivät uskalla kokeilla vaihdevuosihoitoja. Elämä paranee, kun saa oireet kuriin. Koen, että olen itse edelleenkin hyvässä kunnossa”, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä sanoo.

Teksti Hanna Parviainen, kuva Mirkku Merimaa. Haastattelu on julkaistu ensin Simpukka-lehdessä 1/2026.

Neljänkympin jälkeen ne usein iskevät: vaihdevuosioireet. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä lohduttaa, että ei ole hätää. Oireita kannattaa hoitaa, ja vaihdevuosi-iässä elämä voi olla todella onnellista ja ihanaa. 

Vaihdevuodet tarkoittavat aikaa, jolloin on vaihdevuosioireita. Menopaussi todetaan, kun viimeisistä kuukautisista on kulunut 12 kuukautta, eli menopaussi tarkoittaa sitä, että kuukautisia ei enää ole.

Yleisimpiä vaihdevuosioireita ovat kuumat aallot ja hikoilu, mielialan vaihtelut, painon nousu ja univaikeudet. Muita tyypillisiä oireita ovat nivel- ja lihaskivut, sydämentykytys, itkuherkkyys ja päänsärky. Moni kokee myös muistin huononemista ja seksuaalista haluttomuutta. 

Oireet johtuvat estrogeenin vähenemisestä kehossa. Pitkäaikaisoireina voi tulla emättimen limakalvon ja virtsateiden oireita kuten tihentynyt virtsaamisen tarve, virtsatietulehdukset, virtsankarkailun paheneminen, emättimen kuivuus ja arkuus sekä seksiin liittyvät kivut. 

Vaihdevuodet ja elimistön estrogeenitason aleneminen altistavat sydän- ja verisuonitautien riskin kasvulle, lihasten heikkenemiselle ja luuston haurastumiselle sekä muistisairauksien riskin kasvulle. 

Väisälän vastaanotolle tulevien yleisimmät oireet ovat huonosti nukkuminen, mielialaoireet, kuumat aallot ja hikoilu. Oireita ei kannata seurailla omin päin kovin kauaa. Unettomuus vaikuttaa helposti toimintakykyyn. Myös esimerkiksi yhdyntäkipuja ei kannata jättää huomioimatta vaan hakea niihin apua.

Väisälän mukaan vaihdevuosiin liittyy paljon harhaluuloja. Yksi niistä liittyy ikään. Hänen havaintojensa mukaan moni uskoo, että vaihdevuodet alkavat vasta sitten vanhana, ja tarkoittavat tällä suurin piirtein 60 vuoden ikää. Siihen ajatukseen on turha tuudittautua. Ensimmäisiä muutoksia kuukautiskierrossa saattaa tulla pian 40 vuotta täytettyä. 

“Usein luullaan, että niin kauan kuin on kuukautiset, kaikki toimii ihan normaalisti. Kaikilla kuitenkin estrogeeni vähenee viimeistään 45-vuotiaasta eteenpäin. Kaikilla 50-vuotiailla estrogeeni on vähentynyt.”

Väisälä korostaa, että vaihdevuosien alkaminen ei ole mikään vanhuuden tuomio vaan tavallinen osa aktiivisen työikäisen naisen arkea. “Moni kokee, että vaihdevuodet ovat portti vanhuuteen. Osa kokee jo 50-vuotiaana olevansa vanha. Kun eletään kuitenkin keskimäärinkin yli 80-vuotiaaksi, vanhuutta ei kannata aloittaa liian aikaisin”, Leena Väisälä sanoo.

Vaihdevuodet kannattaa ottaa avoimin mielin vastaan. 

“Tämän hetken elinaikaennuste tytöllä on 84 vuotta. Jos lasketaan, että aikuisuus alkaa 20-vuotiaana, niin puolet aikuisuudesta on elämistä vaihdevuosissa tai niiden jälkeen. Elämä ei lopu vaihdevuosiin.”

Esivaihdevuodet lapsettomuuden syynä?

Mahdollisuus esivaihdevuosien alkamisesta voi nousta esille tutkittaessa syytä siihen, että raskaus ei ala. 

Alle 40-vuotiaista 3,5 prosentilla todetaan ennenaikainen munasarjojen hiipuminen. Kyseessä on usein sairaudeksi määriteltävä tila, johon saa Kela-korvatun hormonihoidon 50-vuotiaaksi asti.

Noin kymmenellä prosentilla 40–45-vuotiaista kuukautiset loppuvat eli menopaussi tapahtuu silloin. Aikaisten vaihdevuosien syynä voi olla perimä, eli omalla äidillä olleet aikaiset vaihdevuodet tai tupakointi. 

Väisälän kokemuksen mukaan monille tulee yllätyksenä tieto, että hedelmällinen ikä on naisella niin lyhyt. Naisen hedelmällisyys lähtee jyrkkään laskuun 35-vuotiaana.

Leena Väisälä uskoo, että lähes 50-vuotiaiden raskauksista uutisoidessa jätetään kertomatta, että usein raskaus on alkanut lahjamunasoluhoidoista. Uutisointi tuo illuusiota siitä, että naisille raskautuminen olisi mahdollista lähes missä iässä vain. 

Ärtyisyyttä ja alakuloisuutta 

Esivaihdevuosiksi kutsutaan aikaa, jolloin munasarjatoiminta alkaa hiipua. Usein kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi tai vuoto saattaa olla erittäin runsasta. Ensimmäisiin oireisiin ei välttämättä tarvitse hakea erityistä hoitoa. 

“Munasarjat toimivat vielä osittain eli sieltä tulee estrogeenia välillä, mutta hirveän vaihtelevasti. Vaihtelu on paljon suurempaa kuin aikaisemmin. Estrogeenin vaihtelu ja varsinkin sen laskut tuovat ärtyneisyyttä ja mielialaongelmia.”

Ennen viimeiseksi jääviä kuukautisia vuodot harvenevat niin, että joillakin ne tulevat vain yksi–kaksi kertaa vuodessa. Kun vuosi on kulunut edellisistä kuukautisista, voidaan todeta menopaussin alkaneen ja kuukautisten jääneen elämän viimeisiksi. Tyypillisesti menopaussi tulee 45–55-vuotiaana. Normaali vaihteluväli on 40:sta 60 vuoteen. 

Estrogeenit ovat sukupuolihormoneja, jotka vastaavat muun muassa naisellisten erityispiirteiden kehittymisestä, kuukautiskierrosta ja kohdun toiminnasta. Vaihdevuosioireiden taustalla on juurikin munasarjojen estrogeenin erityksen loppuminen. Tehokkain hoito on sama estrogeeni eli estradioli, mitä munasarjatkin tuottavat. Joka päivä saatu tasainen määrä estrogeenia tasoittaa mielialaa. 

Hoitona voi olla esimerkiksi yhdistelmäehkäisypilleri tai ihon kautta laitettava laastari, geeli tai suihke. Eräs hyvä esivaihevuosien hormonihoito on yhdistelmäehkäisypilleri. 

Hormonihoidossa estrogeeni hoitaa oireet. Keltarauhashormonia tarvitaan kohdun suojaksi estämään limakalvon liikakasvua ja kohtusyöpää

Väisälä suosittelee erityisesti hormonikierukkaa. Haittavaikutusten riskit ovat pienempiä, kun lääke ei vaikuta verenkierrossa. Tästä syystä ehkäisyn vuoksi otettua kierukkaa voi pitää vielä hedelmällisen iän päättymisen jälkeenkin. 

“Hormonikierukka on suomalaisten gynekologien neronleimaus, joka myy maailmalla ihan älyttömästi. Se ansaitsisi mielestäni Nobel-palkinnon.”

Ehkäisy, kuten yhdistelmäehkäisypilleri tai hormonikierukka, saattavat vaikuttaa niin, että esimerkiksi 45-vuotias ei huomaa esivaihdevuosien alkaneen. Väisälän mielestä se on hyvä vain. Ei sitä tarvitsekaan huomata. 

“Yhdistelmäehkäisypilleri hoitaa oireet suurimmaksi osaksi. Pillereissä on enemmän estrogeenia kuin vaihdevuosihormonihoidossa keskimäärin. Meillä on kolme luonnollista estrogeenia sisältävää e-pilleriä, jotka toimivat hyvin vaihdevuosien hormonihoitona.”

Myös elämäntapoja muuttamalla voi hakea oireisiin apua. Ruokavalioon voi lisätä terveellisiä kasviksia ja marjoa. Jos yhtäkkiä tulee iso painonnousu, kannattaa hakeutua ammattilaisen puheille. Keski-iässä sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskit nousevat. Verenpainetta ja kolesterolia kannattaa myös seurata.

Hoidoista paljon hyötyjä

Yksi vaihdevuosiin liitettävä myytti on, että hoidot eivät auta tai niillä on negatiivisia vaikutuksia. Väisälän havaintojen mukaan uskomus syövän saamisesta hoitojen vuoksi on niin vahvassa, että jotkut miehet ovat kieltäneet vaimojaan ottamasta hoitoa vastaan. Väisälän mukaan syöpäriski on varsin pieni. 

“Ihon kautta otettavassa hormonihoidossa ei ole muuta riskiä, kuin jos sitä käyttää yli viisi vuotta, se voi nostaa hieman rintasyöpäriskiä. Syövän riskiä voi pienentää liikkumalla enemmän sekä pysymällä normaalipainossa.”   

Suun kautta kautta otettavaa hoitoa ei kuitenkaan suositella, jos on veritulpan riskitekijöitä. Suun kautta otettavan lääkityksen esteenä voi olla esimerkiksi ylipaino. 

Osasyy hoitojen auttamattomuuteen on se, että apua haetaan liian myöhään. Voimakkaiden oireiden taustalla voivat olla myös epäterveelliset elämäntavat tai geneettiset syyt. Elämäntaparemonttia pohtivalle ylipainon vähentäminen on varteenottava asia. Ylipaino lisää keskimäärin vaihdevuosioireita.

“Ihan turhaan pelätään hormonihoitoa. Siitä on hirveästi hyötyjä, koska osallahan oireet uhkaavat työkykyä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan jopa kymmenen prosenttia naisista on jättäytynyt oireiden vuoksi pois työelämästä”, Leena Väisälä sanoo.

Viisaat naiset

Vaihdevuodet voivat tuntua ahdistavilta tai vapauttavilta tai niihin voi suhtautua ihan neutraalisti.

“Vaihdevuodet ovat tavallaan ihan eri tyyppinen kokemus, jos on jäänyt paitsi haluamastaan lapsesta tai jos lapsiluku on sellainen, mitä toivoi. Raskauden mahdollisuuden poisjääminen ja hedelmällisyyden loppuminen voi olla negatiivinen tai positiivinen, vapauttava asia. Ei tarvitse myöskään enää miettiä, menisikö hoitoihin. Se on helpottavaa.”

Hän mukaansa ei ole näyttöä siitä, että vaihdevuosioireiden voimakkuuteen vaikuttaisi se, onko synnyttänyt vai ei. Samoin siitäkään ei ole näyttöä, että hedelmöityshoidot vaikuttaisivat vaihdevuosien alkamisaikaan tai oireisiin. 

Vaihdevuodet ovat luonnollinen osa elämää siinä missä nuorena kuukautisten alkaminenkin. Väisälä toivoo, että vaihdevuosille ei naureskeltaisi tai niitä ei vähäteltäisi mummotautina. Hän liittää mieluusti tähän ikään ajatuksen rennosta elämänasenteesta, onnellisuudesta ja tyytyväisyydestä. 

“Naisen vanhenemiseen liittyvä puhetapa pitäisi räjäyttää. On ihan katastrofi, jos naista arvostetaan vain hedelmällisyyden vuoksi. Miekkavalailla vaihdevuodet ohittaneet viisaat naaraat ohjaavat parven parhaille kalavesille. Vaihdevuodet ohittaneista naisista saataisiin hyviä johtajia maailmaan. Heissä on kokemusta, osaamista ja potentiaalia. Naiset kannattelevat monia asioita yhteiskunnassa, työmaailmassa, kotona ja terveydenhuollossa.”

Väisälä muistuttaa itsensä arvostamisen tärkeydestä. Elämä saattaa olla todella täyttä, kuten ikääntyvistä vanhemmista huolehtimista. 

“Lentokoneessakin happimaski tulee laittaa ensin itselleen, niin sitten vasta pystyy auttamaan muita. Itsestään huolehtiminen ei ole itsekkyyttä. On hälytysmerkki, jos ei enää tunnista itseään.”

Leena Väisälä

  • Gynekologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja seksologi Leena Väisälä julkaisee Instagramissa tilillä @gyne_leena ja verkkosivuilla osoitteessa gyneleena.fi tutkittua tietoa gynekologisista ja seksologisista aiheista.
  • Käypä hoito -suositus vaihdevuosista https://www.kaypahoito.fi/hoi50137
  • Vaihdevuodet tarkoittavat koko sitä aikaa, jolloin on vaihdevuosioireita.
  • Menopaussi todetaan, kun viimeisistä kuukautisista on kulunut 12 kuukautta.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden vertaistuki- ja asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.

Sote-alan järjestöihin kohdistuu massiivia rahoitusleikkauksia. Simpukan työn jatko on epävarmaa. Tule rinnallemme seisomaan ja tukemaan tahattomasti lapsettomien hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä. Emme pärjää enää yksin! Liittymällä Simpukan jäseneksi saat sähköisen Simpukka-lehden luettavaksi neljä kertaa vuodessa sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamia jäsenetuja.


Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Tampellan Esplanadi 8 B LH 35 33100 Tampere
+358 400 844 823
simpukka@simpukkary.fi

Uutiskirjeen tilaus

Tilaa Simpukan kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje! Saat ajankohtaista tietoa tulevista tapahtumista, Simpukan kuulumisista ja muista tahattomaan lapsettomuuteen liittyvistä asioista.

Uutiskirjeen tilaus